Summary: | Tässä tutkimuksessa selvitettiin työssäkäyvien yliopisto-opiskelijoiden kokemuksia työhyvinvointia tukevasta ja heikentävästä johtamisesta. Lisäksi tarkasteltiin johtajan toiminnan vaikutuksia työhyvinvoinnin kokemuksiin. Tutkimukseen osallistui 26 työssäkäyvää kasvatustieteiden ja psykologian alan yliopisto-opiskelijaa Jyväskylän yliopistosta. Aineisto on kerätty sähköisesti puolistrukturoidulla lomakekyselyllä ja se on analysoitu käyttäen temaattista analyysia ja tyypittelyä. Tutkittavat kokivat työhyvinvointia tukevan johtamisen johtajan hyvinvointia tukevina ominaisuuksina ja toimintana, joissa työn mahdollisuuksilla ja yhteisillä keskusteluilla sekä palavereilla oli merkittävä rooli. Johtajan työhyvinvointia tukevalla toiminnalla oli vaikutusta työmotivaatioon ja työssä jaksamiseen sekä työn vaikutusmahdollisuuksiin. Lisäksi sillä oli vaikutusta esihenkilön tuen ja vuorovaikutuksen kokemuksiin, työnantajankuvaan ja sitoutumiseen sekä työilmapiiriin ja työyhteisöön. Tutkittavat kokivat työhyvinvointia heikentävän johtamisen epäjohdonmukaisuutena ja sekavuutena, johtajan epäoikeudenmukaisena käytöksenä sekä ristiriitoihin puuttumattomuutena ja tuen puutteena. Johtajan työhyvinvointia heikentävällä toiminnalla oli vaikutusta työssä viihtymiseen ja jaksamiseen, sairauksiin ja poissaoloihin, työn mielekkyyteen ja motivaatioon, työilmapiiriin ja työyhteisöön, työpaikan vaihtoon sekä kielteisiin tunteisiin ja kuormitukseen. Tutkimukseni osoitti, että johtajan toiminta, ominaisuudet ja käytös olivat merkittävässä roolissa työssäkäyvien yliopisto-opiskelijoiden kokemuksissa niin työhyvinvointia tukevasta kuin heikentävästä johtamisesta. Tutkimuksessani yhteiset keskustelut ja vuorovaikutus johtajan ja koko työyhteisön kanssa sekä erilaisten työhön vaikuttamisen mahdollisuuksien saaminen koettiin työhyvinvointia tukevana tekijänä. Näiden puute koettiin puolestaan työhyvinvointia heikentävänä tekijänä.
|