| Yhteenveto: | Tämä kandidaatin tutkielma on kuvaileva kirjallisuuskatsaus siitä, miten vanhempien kokemukset kehitysvammaisen lapsen siirtymästä aikuisuuteen kuvautuvat aiemmassa tutkimuksessa. Käsittelen aihetta voimavaralähtöisen asiakastyön teorian näkökulmasta. Hyödynnän teoriaa erityisesti Dennis Saleebeyn näkemyksen pohjalta voimavaralähtöisestä asiakastyöstä sosiaalityössä. Tutkielman toteutuksessa on sovellettu kuvailevan kirjallisuuskatsauksen lisäksi myös kuvailevan kirjallisuuskatsauksen alalajin integroivan katsauksen elementtejä.
Tulosten mukaan kehitysvammaisen lapsen vanhemmat kokevat usein stressiä lapsen siirtymävaiheessa aikuisuuteen, kun siirtymä aikuisuuteen ei tapahdu automaattisesti, vaan vaatii myös vanhempien panosta. Vanhempien kokema stressi voi vaikuttaa vanhempien ja perheen joka päiväiseen elämään. Vanhemmat kokevat heidän ja lapsensa eroavan yhteiskunnallisista normeista siirtymävaiheen aikana, sekä aikuisuudessa, kun vanhemman rooli on merkittävässä asemassa lapsen joka päiväisessä elämässä myös aikuisuudessa. Siirtymävaiheen stressiä kuvataan myös vanhempien kokemaksi toiseksi shokiksi diagnoosin saamisen jälkeen, kun vanhemmat ymmärtävät, että heidän lapsensa tarvitsee apua ja tukea jokapäiväisessä elämässä myös aikuisuudessa.
Voimavaralähtöisen lähestymistavan avulla voidaan vastata vanhempien toiveeseen tulla kohdatuksi kehitysvammaisen lapsen siirtymävaiheen aikana aikuisuuteen. Voimavaralähtöinen asiakastyö painottaa asiakaslähtöistä työotetta, joka vastaa vanhempien huonoihin kokemuksiin ammattilaisen kanssa työskennellessä kehitysvammaisen lapsen siirtymävaiheessa aikuisuuteen. Ammattilaisen voimavaralähtöisestä työotteesta on myös hyötyä perheen voimaannuttamisessa, joka tukee perhettä kehitysvammaisen lapsen siirtymävaiheessa aikuisuuteen.
|
|---|