| Summary: | Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millä tavoin opettajat suhtautuivat tekoälyyn ja millaiset taustatekijät vaikuttivat suhtautumisen eroihin. Lisäksi selvitettiin, millaisia käsityksiä ja tunteita opettajilla oli tekoälyyn liittyen.
Tutkimusaineisto kerättiin Webropol-alustalla laaditulla kyselyllä, joka koostui avovastauksista sekä Likert-asteikollisista väittämistä. Osallistujien kohderyhmään kuuluivat kaikki opettajan työtä tehneet opettajat esiopetuksesta aikuiskasvatukseen. Tutkimus oli luonteeltaan monimenetelmällinen. Analyysissä hyödynnettiin määrällisiä sekä laadullisia menetelmiä, joita olivat ristiintaulukointi, Mann-Whitney U-, Kruskal-Wallis- ja Dunn-Bonferroni-testit sekä laadullinen sisällönanalyysi.
Tutkimuksesta selvisi, että opettajat käsittivät ja kuvailivat tekoälyä monin eri tavoin. Lisäksi selvisi, että opettajien tekoälysuhtautumiset olivat pääosin myönteisiä, vaikkakin suhtautumisissa esiintyi vaihtelua. Erilaisiin tekoälysuhtautumisiin vaikutti opettajan sukupuoli ja ChatGPT:n käytön määrä siten, että miehet ja paljon ChatGPT:tä käyttäneet suhtautuivat tekoälyyn myönteisimmin. Tekoäly herätti opettajissa monia erilaisia tunteita, kuten intoa, toiveikkuutta, mielenkiintoa, jännitystä, huolta, pelkoa ja ärtymystä.
Tutkimusaihe on jäänyt aiemmin vähäiselle huomiolle, mutta ajankohtaisuutensa vuoksi siitä julkaistaan tällä hetkellä kasvavissa määrin uutta tutkimusta. Tämä pro gradu -tutkielma pyrkii osaltaan lisäämään suomalaisen kasvatusalan näkökulmasta kirjoitettua tekoälytutkimusta.
|
|---|