| Summary: | Tutkielmassa suoritettiin filosofinen analyysi Venäjän propagandan piirteistä ja vaikutuskeinoista, tavoitteena selvittää propagandan vaikutustapaa ja rationaalisuutta Ukrainan konfliktin ajalta. Rationaalisuudella tarkoitetaan tässä sitä, miten perusteltuna tarkasteltavaa propagandanarratiivin väitettä tai oikeutusta voidaan pitää. Tutkielma jakautui kolmeen osaan, joista jokaisessa käsiteltiin osion teemaan liittyviä propagandanarratiiveja valittujen filosofien tutkimusta soveltamalla. Tarkasteltava propaganda otettiin ensisijaisesti Venäjän valtionmedioista, sekä poliittisesti merkittävien edustushenkilöiden lausunnoista.
Tutkimuksen kolme osaa jakautuivat seuraavasti: Sota-termin semanttinen tutkimus, tunteiden roolin tutkimus, ja normatiivisten argumenttien tutkimus. Semanttisen tutkimuksen kohdalla ensisijaisesti tarkasteltava filosofilähde oli Alexander Moseley. Tunteiden tutkimuksessa tarkastelu nojasi ensisijaisesti
Martha Nussbaumin poliittisten tunteiden analyysiin. Propagandan normatiivisten väitteiden kohdalla osaltaan korostui Michael Walzerin suorittama tutkimus.
Tutkimuksessa havaittiin, että propagandan pyrkimyksenä oli saada aggressori näyttämään sotatoimissaan oikeutetulta. Eri propagandakeinot pyrkivät tähän eri keinoin: Sodan nimeäminen erikoisoperaatioksi pyrkii peittelemään hyökkäävän osapuolen omaa aggressiota. Tunteilla pyritään manipuloimaan rationaalista tahtoa epähumanisoimalla ja luonnehtimalla vastapuolta saastuttavaksi, luomalla rationaalisia uhkakuvia, ja herättämällä pelkoa. Tunteet vetoavat rationaalisiin perusteluihin, jotka kuitenkin lähemmän tarkastelun myötä paljastuivat kontekstissaan epärationaalisiksi. Normatiivinen propaganda pyrki tarjoamaan suorat oikeutukset Venäjän toimille vetoamalla Ukrainan kuulumiseen Venäjälle, esittämällä kyseessä olevan taistelu fasismia vastaan, ja osoittamalla länsimaiden kaksinaismoralismia. Havaittiin, että propaganda ei tarjonnut rationaalisia perusteluja sotatoimille: propaganda vetoaa osittain hyväksytyiksi tunnustettuihin periaatteisiin, joilla sotien aloittamista voidaan oikeuttaa, mutta näiden periaatteiden ei osoitettu olevan tarpeeksi läsnä Ukrainan konfliktin tapauksessa.
|
|---|