Kainalopierusta konseptiksi luovuus ja ideointi markkinoinnin suunnittelussa

Markkinoinnin ja mainonnan suunnittelussa on vaalittu romanttista luovan suunnittelijan neromyyttiä. Aiempi tutkimus on keskittynyt luovan toimiston prosessin ja sen vaikutusten tarkasteluun, mutta itse luovien ideoiden syntyhetki kuitataan usein mystiikalla. Luovuutta ja siihen vaikuttavia mekanism...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Eskola, Teemu
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Department of Music, Art and Culture Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Kandityö
Kieli:fin
Julkaistu: 2024
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/95094
Kuvaus
Yhteenveto:Markkinoinnin ja mainonnan suunnittelussa on vaalittu romanttista luovan suunnittelijan neromyyttiä. Aiempi tutkimus on keskittynyt luovan toimiston prosessin ja sen vaikutusten tarkasteluun, mutta itse luovien ideoiden syntyhetki kuitataan usein mystiikalla. Luovuutta ja siihen vaikuttavia mekanismeja on mallinnettu eri konteksteissa, mutta edelleen haetaan vastausta kysymykseen: Mistä luovan toimiston ideat tulevat? Etsin tutkimuksessani kuvausta ideoiden syntyyn, niiden kehittymiseen ja arviointiin. Lisäksi haen merkitystä niille lukemattomille ideoille, jotka syntyvät luovassa työssä, mutta jotka lopulta jäävät käyttämättä. Tutkin ideoiden syntyä autoetnografisesti, perustuen viiden vuoden aikana kertyneeseen dokumentaatioon ideointiprosessista. Tulokset purkavat markkinoinnin suunnittelun arvoitusta. Ne näyttävät, että copywriter ei vain odottele inspiraatiota, vaan kehittää ja käyttää työkaluja ideointiin. Tutkimus näyttää, että ideanpoikasten vuorovaikutus ja niiden muodostamat ketjut sekä jatkuva ideoiden arviointi ovat olennaisessa roolissa luovassa työssä. Tutkimukseni antaa yhden näkökulman luovan kirjoittajan ideointiprosessiin. Se piirtää suuntaviivoja markkinoinnin suunnittelun kehittämiseen ja ymmärtämiseen sekä esittää monia kysymyksiä myöhemmälle tutkimukselle.