| Summary: | Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on selvittää, minkälaisia kokemuksia suomenkielisillä nuorilla on ruotsin kielen käytöstä koulussa ja vapaa-ajalla sekä tarkastella heidän ajatuksiaan omasta minäpystyvyydestä suullisessa ruotsissa. Minäpystyvyys on Albert Banduran (1986) luoma käsite, jolla tarkoitetaan yksilön uskomusta omista kyvyistään selviytyä erilaisissa tilanteissa. Tässä tutkimuksessa etsitään syitä, jotka ovat mahdollisesti vaikuttaneet suomenkielisten nuorten minäpystyvyyteen ruotsin suullisessa kielenkäytössä.
Tutkimuksen pääkäsitteet ovat minäpystyvyys ja suullinen kielenkäyttö, ja niiden kautta tarkastellaan osallistujien kokemuksia, asenteita ja motivaatiota ruotsin kieltä kohtaan. Haastatteluvaiheessa tuli ilmi sekä ympäristön että englannin kielen vaikutus ja pohdin niiden vaikutusta osallistujien ajatuksiin heidän minäpystyvyydestään.
Tutkielman aineisto koostuu kahdesta puolistrukturoidusta teemahaastattelusta, jotka on toteutettu joulukuussa 2023 Teamsin välityksellä. Haastateltavat etsittiin ”convenience sampling” -menetelmällä, jonka ideana on, että haastateltavat valitaan siten, että ne ovat tutkijan kannalta helpoimmin saavutettavissa. Haastattelun aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, miten eri tavoin osallistujat kokivat ruotsin kielen olevan läsnä elämässään. Oppitunneilla käytetyn ruotsin lisäksi toisella osallistujalla oli kokemusta ruotsin kielen suullisesta käytöstä myös koulun ulkopuolella. Tuloksissa pohdittiin myös motivaation mahdollista vaikutusta minäpystyvyyteen ruotsin kielessä. Aineistosta tuli esiin myös englannin vaikutus ja tulososiossa pohdittiin, miten motivaatio ja asenne englantiin voi vaikuttaa osallistujien ruotsin kielen minäpystyvyyteen. Tulokset osoittivat, miten molempien osallistujien ajatukset omasta minäpystyvyydestään ruotsin suullisessa kielitaidossa vaikuttivat toiveikkailta ja valoisilta.
|
|---|