Fyysisen aktiivisuuden merkitys opettajan työhyvinvointiin

Tämän pro gradu- tutkielman tarkoituksena on kuvata fyysinen aktiivisuuden merkityksiä hyvinvointiin opettajan työssä. Liikunnalla on useita positiivisia vaikutuksia hyvinvointiin. Työhyvinvoinnilla on suuri merkitys työn tehokkuuteen ja jaksamiseen. Fyysisen aktiivisuuden myötä jaksaminen ja työ...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijät: Häivälä, Jaana, Hintsala, Sanna
Muut tekijät: Faculty of Education and Psychology, Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2024
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/95041
Kuvaus
Yhteenveto:Tämän pro gradu- tutkielman tarkoituksena on kuvata fyysinen aktiivisuuden merkityksiä hyvinvointiin opettajan työssä. Liikunnalla on useita positiivisia vaikutuksia hyvinvointiin. Työhyvinvoinnilla on suuri merkitys työn tehokkuuteen ja jaksamiseen. Fyysisen aktiivisuuden myötä jaksaminen ja työn tehokkuus paranevat. Nykyiset liikkumissuositukset antavat suuntia sille, minkä verran liikuntaa olisi hyvä harjoittaa päivässä tai viikossa sekä minkä tyyppinen liikunta luo positiivia vaikutuksia mielelle. Liikunnan tehokkuudella ja vuorokauden ajalla on merkitystä hyvinvointiin myös unen kannalta. Liikuntasuositusten ja hyvinvoinnin teoreettisen viitekehyksen lisäksi pro gradumme perustuu laadulliseen eli kvalitatiiviseen kyselytutkimukseen. Tutkimus toteutettiin webropol-ohjelmiston avulla. Kysely oli suunnattu opettajille. Tulokset kyselyihin saimme alkuvuoden 2024 aikana. Vastauksia saimme 50 henkilöltä ja aineisto on analysoitu hermeneuttis-fenomenologisesta näkökulmasta. Sillä haluamme selvittää opettajien omia kokemuksia ja verrata niitä jo tutkittuun tietoon. Tutkimuksen keskeisimpinä tuloksina käy ilmi, että opettajat pitävät fyysistä aktiivisuutta erittäin merkittävänä tekijänä työhyvinvoinnin kannalta. Suurin osa vastaajista arvioi liikkuvansa viikko tasolla yli neljä tuntia ja notkeutta vaativat liikuntakerrat olivat vastaajien mielestä suosituimpia. He toivat esille myös muita työhyvinvoinnin tekijöitä, kuten psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Näitä ovat yöunien tärkeys sekä ystävät ja perhe. Sairaslomia esiintyi hyvin vähän vastaajien keskuudessa ja syyt sairaslomiin olivat psyykkisiä tekijöitä.