| Summary: | Tässä kandidaatintutkielmassa tutkitaan auktoriteetti-sanan käyttöä Suomi24-keskustelupalstalla vuosina 2001–2020. Tavoitteena on selvittää, millaisia merkityksiä auktoriteetti-sanalle annetaan, miten nämä merkitykset suhteutuvat sanan aiempiin määritelmiin ja millaisia diskurssivihjeitä sanan käytöstä voidaan havaita. Tutkimuskysymykset ovat:
1. Millaisia kollokaatteja eli myötämerkityksiä sanan auktoriteetti ympärille muodostuu ja miten niistä muodostuneet semanttiset preferenssit eli merkitysryhmät suhteutuvat sanan aikaisempiin määritelmiin?
2. Millaisia auktoriteetteja laajimman semanttisen preferenssin eli valtasuhteen tekstiesimerkeissä nimetään?
3. Millaisia diskurssivihjeitä valtasuhteen tekstiesimerkeistä voidaan havaita?
Tutkimuksen menetelmänä on korpusavusteinen diskurssintutkimus, joka yhdistää korpuslingvistiikan ja diskurssintutkimuksen lähtökohtia. Menetelmän teoreettinen tausta pohjautuu fraseologiseen kielikäsitykseen, leksikaalisen primingin teoriaan ja diskurssintutkimukseen. Tutkimuksen analyysimenetelmänä on kollokaatioanalyysi ja aineistona Suomi24-korpus. Kollokaatioanalyysissä luokiteltiin auktoriteetti-sanan 150 merkitsevintä kollokaattia eli myötämerkitystä. Luokittelussa muodostui kolmetoista semanttista preferenssiä eli merkitysryhmää. Näistä semanttisista preferensseistä laajinta eli valtasuhdetta on analysoitu tutkimuksessa tarkemmin.
Analyysissä esiin tulleet havainnot mukailevat sanan aikaisempia määritelmiä. Näistä määritelmistä vanhimmat, uskontoon ja yhteiskuntaan liittyvät, toistuvat semanttisissa preferensseissä sekä valtasuhteen analyysissä useimmin. Vastaavasti myöhäisempiä, ammatteihin tai perhesuhteisiin liittyviä merkityksiä esiintyy vähemmän. Analyysissä valtasuhteen alakategorioiden tekstiesimerkeistä muodostui neljä diskurssivihjettä, jotka ovat yhteiskunta, uskonto, perhesuhteet ja tiede. Näissä diskurssivihjeissä auktoriteeteiksi nimetään ammatteja, hallintoelimiä, uskonnollisia henkilöitä, Raamattu, perheenjäseniä ja tieteentekijöitä.
|
|---|