| Summary: | Tutkielma käsittelee traumainformoitua työotetta lastensuojelussa. Traumainformoidussa työotteessa korostuvat ymmärrys ACE-kokemusten ja traumaattisen kokemusten yleisyydestä, vaikutuksista ja selviytymisen oireista. Tutkielmassa tarkastellaan, mitä vaikutuksia traumainformoidulla työotteella on lastensuojelussa lapsen tukemisen näkökulmasta. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, millaisia hyötyjä ja mahdollisia haasteita traumainformoitu työote tuo lastensuojeluun. Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan lapsuuden traumaa ja lapsuuden aikaisen traumatisoitumisen vaikutuksia. Lisäksi teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään ACE-tekijöitä eli haitallisia lapsuudenkokemuksia ja niiden vaikutusta yksilön hyvinvointiin. Viimeinen teorialuku käsittelee resilienssiä eli yksilön kykyä palautua vastoinkäymisen tai trauman jälkeen takaisin toimintakykyiseksi. Teoreettisessa viitekehyksessä esitellyt käsitteet vahvistavat traumainformoitua työotetta ja integroituvat osaksi sitä. Tutkielma on toteutettu integroivana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto koostuu kuudesta tieteellisestä artikkelista, jotka on toimitettu Suomessa, Yhdysvalloissa ja Irlannissa. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin mukaisesti. Tutkimustulosten mukaan traumainformoidulla työotteella on lukuisia myönteisiä vaikutuksia lapsen tukemisen näkökulmasta. Traumainformoitu työote vaikuttaa myönteisesti muun muassa lapsen vahvuuksiin, traumaoireisiin, toimintakykyyn, käyttäytymisen ja tunnepuolen haasteisiin, sijoituksen vakauteen, resilienssin ja voimavarojen vahvistamiseen ja lapsen stressin lievittämiseen. Traumainformoidun liikkeen vaikuttavuutta haittaa järjestelmän kuormittuneisuus.
|
|---|