| description |
Social well-being includes belonging to a community and its significance. In late adulthood, social well-being can be weakened by age-related losses and life changes, such as the deterioration of one’s own health and the death of loved ones. Neuroticism refers to a tendency towards anxiety, depression, mood swings and negative feelings. Neuroticism has long been recognized as one of the most important personality traits, as neuroticism has significant public health implications. The connection between neuroticism and social well-being and its domains (social integration, social coherence, social actualization, social contribution, and social acceptance) has not been investigated in European culture and not much in late adulthood. In this Master’s thesis, we find out whether neuroticism is associated with social well-being in a 10-year follow-up.
The study used data from the Longitudinal Study of Personality and Social Development (JYLS) and its latest data collection, TRAILS, which was collected in 2020–2021. Initially, 369 individuals participated in the JYLS-study, and 206 individuals participated in the latest TRAILS data collection. The participants were Finns, and they still represented the cohort born in 1959 relatively well. The participants’ neuroticism was assessed at the age of 50 with the NEO-FFI personality questionnaire. Social well-being was assessed at the ages of 50 and 61 using Keyes 15-item Social Well-Being Scale. The association between neuroticism and social well-being and its domains at the age of 50 was analysed using correlations (n=212 and 223). Changes in social well-being and its domains (n=169) and the association with neuroticism to these changes were analysed using repeated measures analysis of variance (n=158). Gender, self-rated health, and education were taken into consideration as background variables.
Neuroticism was negatively associated with total social well-being scores (r=-0,50, p<0,001) and social well-being domains (r=-0,23-(-0,44), p=<0,01 or <0,001). There was no change in the total scores of social well-being from age 50 to age 61. Looking at dimensions, social coherence decreased (2,902,75, p<0,001) and social acceptance increased (2,913,02, p=0,003). Social contribution also decreased (3,173,08, p=0,020), but when the background variables were included in the analysis, the result was not statistically significant. Neuroticism was not associated with these changes in social well-being domains.
Neuroticism seems to be negatively related to current social well-being but does not predict changes in social well-being. There is a lack of previous research on the relationship between neuroticism and social well-being in late adulthood, so further research is necessary. When studying social well-being, it would be favourable to use Keyes’ longer questionnaire. Since neuroticism can weaken social well-being and quality of life significantly, it is important to study the effects of neuroticism on them more. In addition, it is important to map how the challenges to social well-being brought by neuroticism be lessened.
Sosiaaliseen hyvinvointiin kuuluu yhteisöön kuuluminen ja sen merkityksellisyys. Myöhäisaikuisuudessa sosiaalista hyvinvointia voi heikentää ikävaiheeseen kuuluvat menetykset ja elämänmuutokset, kuten oman terveydentilan heikentyminen ja läheisten kuolemat. Neuroottisuudella tarkoitetaan taipuvaisuutta ahdistuneisuuteen, masentuneisuuteen, ailahtelevaisuuteen ja negatiivisiin tuntemuksiin. Neuroottisuus on pitkään tunnistettu yhdeksi tärkeimmäksi persoonallisuuden piirteistä hyvinvoinnin kannalta, sillä neuroottisuudella on merkittäviä kansanterveydellisiä vaikutuksia. Neuroottisuuden yhteyttä sosiaaliseen hyvinvointiin ja sen osa-alueisiin (integraatio, koherenssi, toteutuminen, kontribuutio ja hyväksyminen) ei ole tutkittu aiemmin eurooppalaisessa kulttuurissa eikä juurikaan myöhäisaikuisuudessa. Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään, onko neuroottisuus yhteydessä sosiaaliseen hyvinvointiin 10 vuoden seurannassa.
Tutkielmassa käytettiin Lapsesta Aikuiseksi (LAKU)-tutkimuksen ja sen viimeisimmän aineistonkeruun TRAILS-vaiheen aineistoa, joka kerättiin vuosina 2020–2021. Alun perin LAKU-tutkimukseen osallistui 369 henkilöä ja viimeisimpään TRAILS-aineistonkeruuseen osallistui 206 henkilöä. TRAILS-aineistonkeruuseen osallistuneet olivat suomalaisia, ja he edustivat yhä hyvin 1959 syntyneiden kohorttia. Tutkittavien neuroottisuutta arvioitiin 50-vuotiaana NEO-FFI persoonallisuuskyselyllä ja sosiaalista hyvinvointia arvioitiin 50- ja 61-vuotiaina Keyesin 15-kohtaisella sosiaalisen hyvinvoinnin kyselyllä. Neuroottisuuden yhteyttä sosiaaliseen hyvinvointiin ja sen osa-alueisiin 50-vuotiaana tarkasteltiin korrelaatioanalyysillä (n=212 ja 223). Sosiaalisen hyvinvoinnin ja sen osa-alueiden muutoksia (n=169) sekä neuroottisuuden yhteyttä näihin muutoksiin tarkasteltiin toistomittausten varianssianalyysin avulla (n=158). Taustamuuttujina huomioitiin sukupuoli, koettu terveys ja koulutus.
Neuroottisuus oli negatiivisesti yhteydessä sosiaalisen hyvinvoinnin kokonaispisteeseen (r=-0,50, p<0,001) ja sosiaalisen hyvinvoinnin osa-alueisiin (r=-0,23-(-0,44), p=<0,01 tai <0,001). Sosiaalisen hyvinvoinnin kokonaispisteessä ei tapahtunut muutosta 50-vuotiaasta 61-vuotiaaksi. Osa-alueittain tarkasteltuna sosiaalinen koherenssi laski (2,902,75, p<0,001) ja sosiaalinen hyväksyminen nousi (2,913,02, p=0,003). Myös kontribuutio laski (3,173,08, p=0,020), mutta taustamuuttujien ollessa analyysissä mukana tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Neuroottisuus ei ollut yhteydessä näihin sosiaalisen hyvinvoinnin osa-alueiden muutoksiin.
Neuroottisuus näyttäisi olevan kielteisesti yhteydessä sen hetkiseen sosiaaliseen hyvinvointiin, mutta ei ennusta muutoksia sosiaalisessa hyvinvoinnissa. Neuroottisuuden yhteydestä sosiaaliseen hyvinvointiin myöhäisaikuisuudessa löytyy niukasti aiempaa tutkimusta, joten lisätutkimus myöhäisaikuisuudessa on tarpeen. Lisäksi tutkittaessa sosiaalista hyvinvointia osa-alueittain olisi hyvä käyttää Keyesin pidempää kyselyä. Koska neuroottisuus voi heikentää sosiaalista hyvinvointia ja elämänlaatua merkittävästi, on tärkeää tutkia neuroottisuuden vaikutuksia niihin lisää. Lisäksi on tärkeää kartoittaa keinoja, joilla neuroottisuuden tuomia haasteita sosiaaliseen hyvinvointiin voidaan lieventää.
|
| fullrecord |
[{"key": "dc.contributor.advisor", "value": "Kek\u00e4l\u00e4inen, Tiia", "language": null, "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.advisor", "value": "Rantakokko, Merja", "language": null, "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.author", "value": "Taulos, Anniina", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2024-05-17T09:59:13Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2024-05-17T09:59:13Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2024", "language": null, "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/94953", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Social well-being includes belonging to a community and its significance. In late adulthood, social well-being can be weakened by age-related losses and life changes, such as the deterioration of one\u2019s own health and the death of loved ones. Neuroticism refers to a tendency towards anxiety, depression, mood swings and negative feelings. Neuroticism has long been recognized as one of the most important personality traits, as neuroticism has significant public health implications. The connection between neuroticism and social well-being and its domains (social integration, social coherence, social actualization, social contribution, and social acceptance) has not been investigated in European culture and not much in late adulthood. In this Master\u2019s thesis, we find out whether neuroticism is associated with social well-being in a 10-year follow-up.\n\nThe study used data from the Longitudinal Study of Personality and Social Development (JYLS) and its latest data collection, TRAILS, which was collected in 2020\u20132021. Initially, 369 individuals participated in the JYLS-study, and 206 individuals participated in the latest TRAILS data collection. The participants were Finns, and they still represented the cohort born in 1959 relatively well. The participants\u2019 neuroticism was assessed at the age of 50 with the NEO-FFI personality questionnaire. Social well-being was assessed at the ages of 50 and 61 using Keyes 15-item Social Well-Being Scale. The association between neuroticism and social well-being and its domains at the age of 50 was analysed using correlations (n=212 and 223). Changes in social well-being and its domains (n=169) and the association with neuroticism to these changes were analysed using repeated measures analysis of variance (n=158). Gender, self-rated health, and education were taken into consideration as background variables.\n\nNeuroticism was negatively associated with total social well-being scores (r=-0,50, p<0,001) and social well-being domains (r=-0,23-(-0,44), p=<0,01 or <0,001). There was no change in the total scores of social well-being from age 50 to age 61. Looking at dimensions, social coherence decreased (2,90\uf0e02,75, p<0,001) and social acceptance increased (2,91\uf0e03,02, p=0,003). Social contribution also decreased (3,17\uf0e03,08, p=0,020), but when the background variables were included in the analysis, the result was not statistically significant. Neuroticism was not associated with these changes in social well-being domains.\n\nNeuroticism seems to be negatively related to current social well-being but does not predict changes in social well-being. There is a lack of previous research on the relationship between neuroticism and social well-being in late adulthood, so further research is necessary. When studying social well-being, it would be favourable to use Keyes\u2019 longer questionnaire. Since neuroticism can weaken social well-being and quality of life significantly, it is important to study the effects of neuroticism on them more. In addition, it is important to map how the challenges to social well-being brought by neuroticism be lessened.", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Sosiaaliseen hyvinvointiin kuuluu yhteis\u00f6\u00f6n kuuluminen ja sen merkityksellisyys. My\u00f6h\u00e4isaikuisuudessa sosiaalista hyvinvointia voi heikent\u00e4\u00e4 ik\u00e4vaiheeseen kuuluvat menetykset ja el\u00e4m\u00e4nmuutokset, kuten oman terveydentilan heikentyminen ja l\u00e4heisten kuolemat. Neuroottisuudella tarkoitetaan taipuvaisuutta ahdistuneisuuteen, masentuneisuuteen, ailahtelevaisuuteen ja negatiivisiin tuntemuksiin. Neuroottisuus on pitk\u00e4\u00e4n tunnistettu yhdeksi t\u00e4rkeimm\u00e4ksi persoonallisuuden piirteist\u00e4 hyvinvoinnin kannalta, sill\u00e4 neuroottisuudella on merkitt\u00e4vi\u00e4 kansanterveydellisi\u00e4 vaikutuksia. Neuroottisuuden yhteytt\u00e4 sosiaaliseen hyvinvointiin ja sen osa-alueisiin (integraatio, koherenssi, toteutuminen, kontribuutio ja hyv\u00e4ksyminen) ei ole tutkittu aiemmin eurooppalaisessa kulttuurissa eik\u00e4 juurikaan my\u00f6h\u00e4isaikuisuudessa. T\u00e4ss\u00e4 pro gradu -tutkielmassa selvitet\u00e4\u00e4n, onko neuroottisuus yhteydess\u00e4 sosiaaliseen hyvinvointiin 10 vuoden seurannassa.\n\nTutkielmassa k\u00e4ytettiin Lapsesta Aikuiseksi (LAKU)-tutkimuksen ja sen viimeisimm\u00e4n aineistonkeruun TRAILS-vaiheen aineistoa, joka ker\u00e4ttiin vuosina 2020\u20132021. Alun perin LAKU-tutkimukseen osallistui 369 henkil\u00f6\u00e4 ja viimeisimp\u00e4\u00e4n TRAILS-aineistonkeruuseen osallistui 206 henkil\u00f6\u00e4. TRAILS-aineistonkeruuseen osallistuneet olivat suomalaisia, ja he edustivat yh\u00e4 hyvin 1959 syntyneiden kohorttia. Tutkittavien neuroottisuutta arvioitiin 50-vuotiaana NEO-FFI persoonallisuuskyselyll\u00e4 ja sosiaalista hyvinvointia arvioitiin 50- ja 61-vuotiaina Keyesin 15-kohtaisella sosiaalisen hyvinvoinnin kyselyll\u00e4. Neuroottisuuden yhteytt\u00e4 sosiaaliseen hyvinvointiin ja sen osa-alueisiin 50-vuotiaana tarkasteltiin korrelaatioanalyysill\u00e4 (n=212 ja 223). Sosiaalisen hyvinvoinnin ja sen osa-alueiden muutoksia (n=169) sek\u00e4 neuroottisuuden yhteytt\u00e4 n\u00e4ihin muutoksiin tarkasteltiin toistomittausten varianssianalyysin avulla (n=158). Taustamuuttujina huomioitiin sukupuoli, koettu terveys ja koulutus.\n\nNeuroottisuus oli negatiivisesti yhteydess\u00e4 sosiaalisen hyvinvoinnin kokonaispisteeseen (r=-0,50, p<0,001) ja sosiaalisen hyvinvoinnin osa-alueisiin (r=-0,23-(-0,44), p=<0,01 tai <0,001). Sosiaalisen hyvinvoinnin kokonaispisteess\u00e4 ei tapahtunut muutosta 50-vuotiaasta 61-vuotiaaksi. Osa-alueittain tarkasteltuna sosiaalinen koherenssi laski (2,90\uf0e02,75, p<0,001) ja sosiaalinen hyv\u00e4ksyminen nousi (2,91\uf0e03,02, p=0,003). My\u00f6s kontribuutio laski (3,17\uf0e03,08, p=0,020), mutta taustamuuttujien ollessa analyysiss\u00e4 mukana tulos ei ollut tilastollisesti merkitsev\u00e4. Neuroottisuus ei ollut yhteydess\u00e4 n\u00e4ihin sosiaalisen hyvinvoinnin osa-alueiden muutoksiin.\n\nNeuroottisuus n\u00e4ytt\u00e4isi olevan kielteisesti yhteydess\u00e4 sen hetkiseen sosiaaliseen hyvinvointiin, mutta ei ennusta muutoksia sosiaalisessa hyvinvoinnissa. Neuroottisuuden yhteydest\u00e4 sosiaaliseen hyvinvointiin my\u00f6h\u00e4isaikuisuudessa l\u00f6ytyy niukasti aiempaa tutkimusta, joten lis\u00e4tutkimus my\u00f6h\u00e4isaikuisuudessa on tarpeen. Lis\u00e4ksi tutkittaessa sosiaalista hyvinvointia osa-alueittain olisi hyv\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Keyesin pidemp\u00e4\u00e4 kysely\u00e4. Koska neuroottisuus voi heikent\u00e4\u00e4 sosiaalista hyvinvointia ja el\u00e4m\u00e4nlaatua merkitt\u00e4v\u00e4sti, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tutkia neuroottisuuden vaikutuksia niihin lis\u00e4\u00e4. Lis\u00e4ksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kartoittaa keinoja, joilla neuroottisuuden tuomia haasteita sosiaaliseen hyvinvointiin voidaan lievent\u00e4\u00e4.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by Paivi Vuorio (paelvuor@jyu.fi) on 2024-05-17T09:59:13Z\nNo. of bitstreams: 0", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2024-05-17T09:59:13Z (GMT). No. of bitstreams: 0\n Previous issue date: 2024", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.extent", "value": "40", "language": "", "element": "format", "qualifier": "extent", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "neuroottisuus", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "sosiaalinen hyvinvointi", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "my\u00f6h\u00e4isaikuisuus", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Neuroottisuuden yhteys sosiaaliseen hyvinvointiin 10 vuoden seurannassa", "language": "", "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "master thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-202405173717", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Master\u2019s thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Pro gradu -tutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Liikunta- ja terveystieteet", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Gerontology and Public Health", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Gerontologia ja kansanterveys", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "yvv.contractresearch.funding", "value": "0", "language": "", "element": "contractresearch", "qualifier": "funding", "schema": "yvv"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "masterThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.oppiainekoodi", "value": "50423", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "oppiainekoodi", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "ik\u00e4\u00e4ntyminen", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "pitkitt\u00e4istutkimus", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "persoonallisuuden piirteet", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}]
|