| Summary: | Even though Finland has made progress in matters of gender equality, gender
inequalities still exist, especially in sport. This master’s thesis delves into gender
equality, particularly in the context of ski jumping organizations. Ski jumping has
long been a male-dominated field of business, where women's participation has
been low. This work provides an overview of the development of women's
participation in ski jumping, identifying gender inequalities associated with
socially constructed gender roles and their effect on women's position,
development and career progression in ski jumping activities.
Theoretical framework of this study comprises theories on gender norms as social
structures that reinforce power dynamics and create inequalities in sport
organizations, such as gender discrimination, limited opportunities, division of
labor, and wage gaps between genders. To find out if gender roles exist and how
they affect women's socioeconomic status in ski jumping, qualitative research
methods are used. For this study, five women engaged in ski jumping have been
interviewed, whose experiences of the prevalence of gender roles and their
influence on gender equality in the field have been analyzed using the
hermeneutic phenomenological method.
The research findings reveal that gender roles remain deeply ingrained in ski
jumping culture. Prevailing gender roles hinder women’s participation in all
sport-related activities within the ski jumping context. Gender stereotyping
contributes to unequal resource allocation and task distribution, affecting
women’s career development as athletes, coaches, experts, officials, and leaders.
Moreover, the results identify how low gender diversity and high male
dominance in ski jumping organizations influence decision-making processes
hindering individuals’ and organizational performance. Based on the research
findings, ski jumping organizations are provided with practical recommendations
and encouraged to implement proactive measures to address gender equality
issues and foster positive change in organizational culture.
Vaikka Suomi on edistynyt tasa-arvoasioissa, erityisesti urheilussa esiintyy
edelleen sukupuolten välistä eriarvoisuutta. Tässä pro gradu -työssä perehdytään sukupuolten tasa-arvoon erityisesti mäkihyppyjärjestöjen kontekstissa.
Mäkihyppy on pitkään ollut miesvaltainen toimiala, jossa naisten osallistuminen on ollut vähäistä. Tämä työ tunnistaa sosiaalisesti rakentuneisiin sukupuolirooleihin liittyvää sukupuolten välistä epätasa-arvoa ja sen vaikutusta naisten
asemaan, kehitykseen ja urakehitykseen mäkihypyn toimialalla.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys sisältää teorioita sukupuolinormeista sosiaalisina rakenteina, jotka vahvistavat vallan dynamiikkaa ja luovat epätasa-arvoa urheiluorganisaatioissa, kuten sukupuoleen perustuvaa syrjintää, rajallisia
etenemismahdollisuuksia, epätasa-arvoista työnjakoa ja sukupuolten välisiä palkkaeroja. Sukupuoliroolien esiintymistä mäkihypyssä ja niiden vaikutusta naisten sosioekonomiseen asemaan selvitetään kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien avulla. Tätä tutkimusta varten on haastateltu viittä mäkihypyn parissa toimivaa naista, joiden kokemuksia sukupuolirooleista ja niiden vaikutuksista alan tasa-arvoon on analysoitu hermeneuttis-fenomenologisella menetelmällä.
Tutkimustulokset tuovat esille, että sukupuoliroolit ovat juurtuneet syvälle mäkihyppykulttuuriin. Vallitsevat sukupuoliroolit tarkoittavat mm. epätasaista resurssien jakoa ja tehtävien jakautumista sukupuolten kesken, mikä vaikuttaa naisten urakehitykseen urheilijoina, valmentajina, asiantuntijoina, toimihenkilöinä ja johtajina. Lisäksi tulokset osoittavat, kuinka alhainen monimuotoisuus ja korkea miesten dominanssi mäkihyppyorganisaatioissa vaikuttavat päätöksentekoprosesseihin, jotka haittaavat niin yksilöiden kuin organisaatioiden toimintaa. Tutkimustulosten perusteella mäkihyppyorganisaatioille tarjotaan käytännön suosituksia ja kannustetaan toteuttamaan ennakoivia toimenpiteitä sukupuolten tasa-arvokysymysten käsittelemiseksi ja positiivisen muutoksen edistämiseksi organisaatiokulttuurissa.
|
|---|