"Miekkojen terissä luonnollinen tasapaino, molemmat puolet yhdessä täydellisesti” sukupuolen kerrontakeinot Katri Alatalon teoksessa Ikuisesti, siskoni

Tutkielmassa tarkastelen Katri Alatalon fantasiaromaanin Ikuisesti, siskoni (2019) sukupuolen kerrontakeinoja, keskittyen sivuhenkilöhahmoihin, joiden sukupuoli ilmenee monitulkintaisena. Tavoitteenani on selvittää, millaisten kerronnan keinojen, kielenkäytön sekä olemuksen kuvauksien kautta henkilö...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Hämäläinen, Emilia
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Department of Music, Art and Culture Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Bachelor's thesis
Language:fin
Published: 2024
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/94866
Description
Summary:Tutkielmassa tarkastelen Katri Alatalon fantasiaromaanin Ikuisesti, siskoni (2019) sukupuolen kerrontakeinoja, keskittyen sivuhenkilöhahmoihin, joiden sukupuoli ilmenee monitulkintaisena. Tavoitteenani on selvittää, millaisten kerronnan keinojen, kielenkäytön sekä olemuksen kuvauksien kautta henkilöhahmojen sukupuoli jää kertomatta. Tarkoituksenani ei ole henkilöhahmojen sukupuolen selvittäminen, vaan länsimaalaisten kulttuuristen oletusten kautta haastaa sukupuolta paikantavien oletusten tekeminen. Ikuisesti, siskoni -teoksen kerronnan tarkastelussa käytän tutkimusmenetelmänä lähilukua. Valitsemani teoreettinen näkökulma on feministisessä ja queer-narratologiassa, joka nostaa sukupuolen teeman kerronnan keskiöön. Hyödynnän henkilöhahmoista kerrotun analysoinnissa sukupuolittamatonta kerrontaa, jolla tarkoitetaan keinoja, jotka kerronnassa mahdollistavat sukupuolen monitulkintaisuutta. Taustoitan sukupuolen käsitettä feministisen ja queer-teorian näkökulmasta. Tutkielmassani käy ilmi, että Ikuisesti, siskoni -teoksen kerronta tapahtui hän-muotoisen ulkopuolisen kertojan sekä päähenkilönä toimivan Caitrionan fokalisoinnin kautta. Kerronnassa näkökulman vaihtelusta huolimatta henkilöhahmojen sukupuolen monitulkintaisuus säilyi. Sukupuolta jätettiin kertomatta kielenkäytössä niin Suomen kieliopin sukupuolittamattomien persoonapronominien, sukupuolen substantiivien käyttämättömyyden kuin niiden binäärisyyttä rikkovan monitulkintaisuuden kautta. Henkilöhahmojen erisnimet eivät tulkintani mukaan sisältäneet sukupuoleen viittaavia merkityksiä. Sukupuolittamisen mahdollisuutta voivat haastaa androgyyninen ja vähäistä tietoa sisältävä ulkoisen olemuksen kuvailu. Henkilöhahmojen luonteesta ja käyttäytymisestä oli haasteellista tehdä tulkintoja sukupuolen oletusten kautta. Henkilöhahmojen asema valtiaana ja taistelijana voivat luoda oletuksia sukupuolesta, sillä fantasiakirjallisuuden sankarihahmoissa toistetaan kulttuurisia sukupuolen oletuksia. Toisaalta fantasiakirjallisuudessa on löydettävissä moninaisia, perinteisiä sukupuolittuneita oletuksia rikkovia henkilöhahmoja.