| Yhteenveto: | Suomen kieltä on väitetty haastavaksi kieleksi oppia, mutta suomen kieli on yhtälailla opittavissa kuin muutkin kielet. Halusin tarkastella, millaisia toistuvia representaatioita eli uudelleenesityksiä suomen kielenoppijat kohtaavat suomi toisena kielenä -oppikirjojen esipuheissa suomen kielestä sekä suomen kielenoppijoista. Representaatioilla on valtaa muokata maailmaa ja oppijoiden käsityksiä suomen kielestä, sen oppimisesta ja oppijoista itsestään. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella sitä, miten suomen kieltä ja suomen kielenoppijaa representoidaan suomi toisena kielenä -oppikirjojen esipuheissa. Tutkimuskysymykset ovat
1 Millainen representaatio suomen kielenoppijoista rakentuu suomi toisena kielenä -oppikirjojen esipuheissa?
2 Millainen representaatio suomen kielestä ja sen oppimisesta rakentuu suomi toisena kielenä -oppikirjojen esipuheissa?
3 Miten nämä representaatiot rakentuvat kielellisesti?
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on diskurssintutkimus, josta hyödynnetään etenkin representaation käsitettä. Tutkimuksen diskurssianalyysissä tarkastellaan esipuheissa olevia representaatioita havainnoimalla kielen leksikaalisia valintoja, kuten nimeämisiä, kuvaamisia, substantiivilausekkeita, adjektiiveja, verbejä sekä kielikuvia. Analyysin tukena käytetään Ison suomen kieliopin verkkoversiota (VISK) ja Kielitoimiston sanakirjaa. Tutkimuksen aineisto koostuu 34 suomi toisena kielenä -oppikirjan esipuheesta.
Tutkimuksen tuloksista havaittiin, että niin suomen kieltä kuin kielenoppijoitakin merkityksellistetään ja representoidaan monin eri tavoin. Analyysissä nousi esille kaksi representaatiota suomen kielenoppijoista: moninaiset oppijat sekä aktiiviset ja itseohjautuvat oppijat. Suomen kielestä nousi esille kolme representaatiota: monimuotoinen kieli, haastava kieli ja romantisoitu kieli. Suomen kielen oppimista representoidaan tarpeelliseksi yhteiskunnassa toimimiseen sekä haastavana, mutta kuitenkin kielenä, joka on opittavissa, kuten kielet yleensäkin.
Tutkimus tuottaa tietoa oppikirjantekijöiden käsityksestä suomen kielestä ja oppijoista. Tutkimuksen tuloksia voivat hyödyntää etenkin kielenasiantuntijat, kirjantekijät ja kielenopettajat, jotka käyttävät suomi toisena kielenä -oppikirjoja opetuksessaan. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää myös hyödyksi yhteiskunnallisessa keskustelussa siitä, millaista suomen kieltä yhteiskunnassa arvostetaan ja koetaan tarpeelliseksi osata yhteiskunnassa toimimiseen.
|
|---|