| Yhteenveto: | Koettu ikä on moniulotteinen käsite, joka peilaa ajankulun ja biologisten muutosten lisäksi henkilöhistoriaa ja ajatusmaailmaa mukaan lukien käsitykset ikääntymisestä. Tutkimukset osoittavat, että nuorempi koettu ikä on yhteydessä hyvinvointiin, terveyteen ja pitkäikäisyyteen. Koetun iän yhteyttä fyysiseen aktiivisuuteen on tutkittu vain vähän ja paikallaanoloon ei ollenkaan. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, onko koettu ikä yhteydessä kevyeen ja vähintään reippaaseen vapaa-ajan fyysiseen aktiivisuuteen, paikallaanoloon tai lihaskuntoharjoitteluun.
Tutkimuksessa käytettiin Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksen viimeisimmäksi koottua ns. TRAILS-aineistoa, jossa tutkittavat olivat noin 61-vuotiaita. Hieman yli puolet osallistujista (52,2 %) olivat naisia. Koettu ikä jaettiin kahteen ryhmään: nuorempi koettu ikä (<58 vuotta) ja vanhempi tai kronologista ikää vastaava koettu ikä (≥58 vuotta). Vapaa-ajan fyysistä aktiivisuutta ja istumista (n = 137) analysoitiin kiihtyvyysanturitiedon avulla. Lihaskuntoharjoittelua (n = 182) tarkasteltiin itsearvioituna (kyllä/ei). Paikallaanolon sekä kevyen ja reippaan–rasittavan fyysisen aktiivisuuden keskiarvoja vertailtiin koetun iän ryhmien välillä, jonka jälkeen taustamuuttujien yhteyksiä tutkittiin lineaarisen regressioanalyysin avulla. Koetun iän ja lihaskuntoharjoittelun yhteyttä tarkasteltiin binäärisellä logistisella regressionalyysillä. Taustamuuttujina analyysissä oli koulutus, sukupuoli, kehonpainoindeksi, kokonaistoimintakyky, liikkumiskyky ja liikemittarin pitoaika.
Osallistujien koettu ikä oli keskimäärin 52 vuotta, mikä on 8–9 vuotta tai 15 % nuorempi kuin heidän kronologinen ikänsä. Osallistujista 62 % koki olevansa kronologista ikäänsä nuorempia ja 38 % saman ikäisiä tai sitä vanhempia. Naisten koettu ikä oli miehiä useammin kronologista ikää nuorempi. Koetun iän ryhmien välillä havaittiin tilastollisesti merkitsevä ero ainoastaan paikallaanolossa (p = 0,021), mutta ero ei pysynyt merkitsevänä, kun taustamuuttujat otettiin huomioon (B = -2,749, p = 0,664). Koetun iän ryhmien välillä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja fyysisen aktiivisuuden muuttujien osalta. Koettu ikä ei siten myöskään ollut tilastollisesti merkitsevä kevyen (B = -2,189, p = 0,664) tai vähintään reippaan (B = 3,959, p = 0,380) vapaa-ajan fyysisen aktiivisuuden tai lihaskuntoharjoittelun (OR 1,17, p = 0,664) selittäjä, kun mallit vakioitiin taustamuuttujilla.
Tämän tutkielman perusteella koettu ikä ei ole yhteydessä vapaa-ajan fyysiseen aktiivisuuteen, paikallaanoloon tai lihaskuntoharjoitteluun. Koetun iän ja fyysisen aktiivisuuden ja erityisesti lihaskuntoharjoittelun ja paikallaanolon välisestä yhteydestä on edelleen hyvin vähän tutkimustietoa, joten yhteyden suunnasta tai voimakkuudesta ei vielä voida tehdä johtopäätöksiä. Tulevaisuudessa koetun iän ja paikallaanolon välistä yhteyttä tulisi tutkia sekä poikittais- että pitkittäisasetelmin, jotta voidaan selvittää mahdollisen yhteyden voimakkuus ja taustamuuttujien selitysarvo.
|
|---|