| Summary: | Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään korkeakoulututkinnon koulutusalan yhteyttä yksilön ansioihin Suomessa. Lisäksi tarkastellaan kyvykkyyden roolia palkkaeroja selittävänä tekijänä yksilöiden välillä. Päätös kouluttautua on yksi yksilöiden keskeisimpiä ansioihin vaikuttavia päätöksiä. Taloustieteellisessä tutkimuksessa on vasta viime vuosikymmeninä alettu kiinnittää huomiota koulutustasojen välillä olevien ansiotasoerojen lisäksi myös koulutusalojen välisiin eroihin. Tutkielmassa täydennetään verrattain vähäistä suomalaista tutkimusta koulutusalojen välisiin ansiotasoeroihin liittyen.
Teoreettinen viitekehys perustuu inhimillisen pääoman teoriaan sekä valikoitumista korostaviin Royn malliin, sekä signalointiteoriaan. Niiden mukaan ansiovaikutus voi syntyä joko koulutuksen avulla kumuloituvien taitojen kautta nostaen yksilön tuottavuutta tai vaihtoehtoisesti olla seurausta yksilön valikoitumisesta alalle, johon hänen kykynsä sopivat parhaiten.
Työn empiirisessä osiossa tarkastellaan koulutusalan yhteyttä ansioihin Suomessa hyödyntäen vuosina 2011–2012 kerättyä kansainvälistä aikuisten taitotutkimusaineistoa (PIAAC). Tutkimusotos koostui vastaushetkellä 24-65-vuotiasta henkilöistä, jotka ovat suorittaneet ylemmän korkeakoulututkinnon (N = 417).
Analysointi tehtiin lineaarisella regressiomallilla, jossa ansiotulon logaritmia selitetään koulutusalalla. Kontrolli- ja taustamuuttujina käytettiin kognitiomuuttujia, sekä muita ansioihin vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa löydettiin tilastollisesti merkitseviä, ja aiempaa tutkimuskirjallisuutta tukevia tuloksia ansioiden ja koulutusalan välisestä yhteydestä. Tuloksien mukaan teknillisen sekä kaupallisen, oikeustieteellisen tai yhteiskuntatieteellisen alan koulutukset ovat yhteydessä noin 40 % korkeampiin ansioihin kuin humanistisen tai taidealan koulutukset. Kognitiomuuttujat olivat yhteydessä suoritettuun tutkintoalaan, mutta niiden kontrollointi palkkayhtälössä ei muuttanut koulutusalan ja tulojen välistä yhteyttä.
|
|---|