Suvereenit ja passiiviset oppijat järjestöissä kyselytutkimus nuorten harrastustoiminnan oppimiskokemuksista ja yhteyksistä koulumenestykseen

Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella 15–18-vuotiaiden nuorten oppimista harrastus- ja järjestötoiminnan kontekstissa. Tutkimustehtävänä oli selvittää nuorten harrastus- ja yhdistystoiminnassa oppimia taitoja ja ominaisuuksia sekä sitä, kasautuvatko harrastus- ja yhdistystoiminnassa saadut oppimi...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Salmi, Lotta
Muut tekijät: Faculty of Education and Psychology, Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos, Department of Teacher Education, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2024
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/94731
Kuvaus
Yhteenveto:Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella 15–18-vuotiaiden nuorten oppimista harrastus- ja järjestötoiminnan kontekstissa. Tutkimustehtävänä oli selvittää nuorten harrastus- ja yhdistystoiminnassa oppimia taitoja ja ominaisuuksia sekä sitä, kasautuvatko harrastus- ja yhdistystoiminnassa saadut oppimiskokemukset opintomenestyksen mukaan. Tutkimus toteutettiin määrällisenä tutkimuksena, ja aineistona käytettiin maaliskuussa 2021 sähköisesti kerättyä Talous ja nuoret TAT:n Tulevaisuusraporttikyselyä. Kyselyyn vastasi lähes 15 000 nuorta ympäri Suomen. Vastaukset ryhmiteltiin K-keskiarvo (K-Means) ryhmittelyanalyysilla. Yksisuuntaisella varianssianalyysilla (ANOVA) selvitettiin, olivatko ryhmien keskiarvot erisuuruisia koetun koulumenestyksen suhteen. Merkittävimmät nuorten harrastus- ja yhdistystoiminnasta saadut opit olivat onnistumisen kokemukset, uusi tieto sekä uudet kaverit. Vastaajat muodostivat viisi klusteria, jotka nimettiin rivipelaajiksi, suorittajiksi, passiivisiksi, hengailijoiksi sekä suvereeneiksi harrastus- ja yhdistystoiminnassa oppijoiksi. Selvästi passiivisille järjestöoppijoille heikompi opintomenestys oli keskimääräistä yleisempää, kun suvereenit oppijat ja rivipelaajat menestyivät opinnoissa parhaiten. Tutkimus osoittaa, että järjestöissä toimiminen ja harrastustoiminta tuottavat osaamista, joka kasautuu opinnoissa menestyville nuorille. Nonformaaleissa ympäristöissä kerrytetyn osaamisen tunnistaminen myös formaaleissa oppimisympäristöissä olisi ensiarvoisen tärkeää.