| Yhteenveto: | Representaatiot eli esitykset ihmisistä ja asioista ovat osa journalismia ja journalistin työtä. Journalisti voi
työssään hyödyntää jo olemassa olevia representaatioita, jotta lukijoiden kanssa kommunikoiminen onnistuisi
saumattomasti. Journalistien on hyvä olla tietoisia erilaisten representaatioiden mahdollisista vaikutuksista.
Tässä tutkielmassa selvitetään, millaisia ajatuksia nuorilla on omasta representaatiostaan suomalaisessa
uutismediassa. Nuorten representaatioita on tutkittu aikaisemmin, mutta lähinnä tarkastelemalla esimerkiksi
mediatuotteita kuten lehtiartikkeleita ja uutiskuvastoa. Nuorilta itseltään on harvemmin kysytty heidän
kokemuksistaan representaation suhteen. Tämä tutkimus täydentää aukkoa lisäämällä tarkasteluun nuorten
oman äänen. Tutkielman tavoitteena on analysoida nuorten uutismediasuhdetta ja heidän kokemustansa siitä, millaisena he kokevat nuorten esittämisen uutismediassa. Uutissuhdetta tarkastellaan nuorten keskuudessa suosittujen uutisalustojen, kuten sosiaalisen median sekä digisisältöjen kautta. Representaation analysoinnissa
hyödynnetään nuorten omia samastumiskokemuksia sekä mielipiteitä nuorikuvastosta. Laadullisen tutkimuksen aineistona on 29 avoimen kyselyn vastausta. Vastaajat olivat iältään 16–18-vuotiaita. Temaattinen analyysi tuotti aineistosta viisi teemaa. Uutissuhteen teemat ovat some ja digisisällöt, passiivinen ja aktiivinen kuluttaminen ja nuorten omat intressit. Representaatiosta löytyy kaksi teemaa, joita ovat representaation negatiivisuus ja monitahoinen samastumiskokemus. Nuoret kokevat, että heitä ei kuulla tarpeeksi uutismediassa ja esitykset ovat usein negatiivisia. Vastauksista voi päätellä, että yksipuoliset ja homogeeniset esitykset nuorista korostavat nuorten negatiivista kuvaa. Nuoret eivät aina samastu uutismediassa näkemiinsä nuoriin.
|
|---|