Kodin numeerisen oppimisympäristön informaalien aktiviteettien yhteys lapsen matemaattisiin taitoihin toisella vuosiluokalla

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin 2.-luokkalaisten kotiympäristöjä ja kodin informaalien aktiviteettien yhteyttä heidän matemaattisiin taitoihinsa. Lisäksi selvitettiin informaalien aktiviteettien yhteyttä lasten taitojen kehitykseen alkuopetuksen aikana. Kotiympäristön informaalit aktiviteetit koos...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Kytömäki, Juulia
Muut tekijät: Faculty of Education and Psychology, Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Department of Teacher Education, Opettajankoulutuslaitos, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2024
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/94242
Kuvaus
Yhteenveto:Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin 2.-luokkalaisten kotiympäristöjä ja kodin informaalien aktiviteettien yhteyttä heidän matemaattisiin taitoihinsa. Lisäksi selvitettiin informaalien aktiviteettien yhteyttä lasten taitojen kehitykseen alkuopetuksen aikana. Kotiympäristön informaalit aktiviteetit koostuivat tässä tutkimuksessa matematiikkaa sisältävistä aktiviteeteista, yhteisestä lukemisesta sekä mobiilipelaamisesta. Pro gradu -tutkielma on osa Jyväskylän yliopiston Vuorovaikutus, kasvu ja oppiminen (VUOKKO) -tutkimushanketta. Tutkimuksen aineisto (N=309) koostuu hankkeessa vuonna 2022 kerätyistä vanhempien kyselyistä sekä lasten taitotestien pistemääristä. Aineiston kotiympäristöjä tarkasteltiin K-means -klusterianalyysillä tarkoituksena saada tietoa erilaisista kotiympäristöryhmistä. Kotiympäristöryhmien eroja lapsen matemaattisten taitojen suhteen tarkasteltiin yksisuuntaisen varianssianalyysin avulla ja informaalien aktiviteettien yhteyttä lapsen matemaattisiin taitoihin Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimen avulla. Ensimmäisen ja toisen vuosiluokan välistä muutosta taitoalueissa tarkasteltiin askeltavalla regressioanalyysillä. Tutkimuksessa saatiin uutta tietoa kotiympäristöistä, kun aineistossa havaittiin neljä informaalien aktiviteettien suhteen erilaista kotiympäristöryhmää. Nämä ryhmät eivät kuitenkaan eronneet toisistaan siinä, miten perheiden lapset pärjäsivät taitotesteissä. Myöskään informaaleilla aktiviteeteilla ei ollut yhteyttä lapsen matemaattisiin taitoihin tai muutokseen, joka lapsen taidoissa tapahtui ensimmäiseltä vuosiluokalta toiselle siirryttäessä.