| description |
Harjoituskuormituksen seuranta on käytännöllinen apuväline joukkuelajien päivittäisessä valmennuksessa. Jääkiekon jääharjoittelun kuormittavuutta koskeva tutkimustieto on vähäistä, minkä vuoksi kuormittavuuden kannalta keskeiset tekijät ovat epäselviä. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli mitata jääharjoittelun päivittäistä, viikoittaista, sekä pelipaikkakohtaista ulkoista ja sisäistä kuormitusta kansainvälisen tason miespuolisilla juniorijääkiekkoilijoilla. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää ulkoisen ja sisäisen kuormituksen välistä yhteyttä.
Tutkittavat edustivat U18 (n = 29, joista 4 oli maalivahteja, 10 puolustajia, ja 15 hyökkääjiä) ja U17 (n = 29, joista 4 oli maalivahteja, 10 puolustajia, ja 15 hyökkääjiä) -maajoukkueita. Jääharjoittelun ulkoista kuormitusta mitattiin lähipaikannusjärjestelmän avulla kerättyjen kuormitusmuuttujien (kokonaismatka, kiihdytysten ja jarrutusten määrä, korkeaintensiteettisten kiih- dytysten ja jarrutusten määrä, sekä eri nopeusalueilla luisteltu matka), ja sisäistä kuormitusta sykeseurantajärjestelmällä mitattujen kuormitusmuuttujien (keskisyke, TRIMP, TRIMP/min, sekä eri sykealueilla vietetty suhteellinen aika) ja koetun kuormittavuuden (sRPE) avulla. Lisäksi tarkasteltiin koettua palautumista TQRS-palautumiskyselyn avulla, sekä hermolihasjärjestelmän väsymystä luistelusprinttimittausten avulla.
Puolustajille U17-joukkueessa kertyi enemmän luistelun kokonaismatkaa (p < 0,001), sekä luistelumatkaa kolmella hitaimmalla nopeusalueella, ja hyökkääjille enemmän matkaa toiseksi kor- keimmalla (p < 0,01) ja korkeimmalla (p < 0,001) nopeusalueella. Vastaavasti U18-joukkueella hyökkääjille kertyi enemmän jarrutuksia (p < 0,05) ja matkaa kahdella nopeimmalla nopeus- alueella (p < 0,001), kun taas puolustajille kertyi enemmän matkaa hitaimmalla (p < 0,05) ja toiseksi hitaimmalla (p < 0,01) nopeusalueella. Kummallakaan joukkueella ei ollut eroja sisäisessä kuormituksessa. Luistelumatka (r = 0,41; p < 0,05) ja kiihdytykset (r = 0,42; p < 0,05) olivat yhteydessä keskisykkeen kanssa, jonka lisäksi luistelumatka korreloi TRIMP:n kanssa sekä yksittäisen harjoituksen tasolla (r = 0,41; p < 0,05) että viikkotasolla (r = 0,43; p < 0,05) U17-joukkueella. U18-joukkueella havaittiin yhteys luistelumatkan ja 60–70 % HRmax sykealu- een (r = -0,42; p < 0,05), sekä luistelumatkan ja sykealue 80–90 % HRmax sykealueen välillä kohtalainen yhteys (r = 0,42; p < 0,05). Tässä opinnäytetyössä tehdyt havainnot osoittavat sen, että jääharjoittelun kuormittavuudessa on pelipaikkakohtaisia eroja, mitkä tulisi ottaa huomioon harjoittelun suunnittelussa. Ulkoisen kuormituksen muuttujista luistelun kokonaismatka vaikuttaisi olevan sellainen tekijä, jota säätelemällä pystytään vaikuttamaan jääharjoittelun kuormittavuuteen. Lisäksi oli viitteitä siitä, että jarrutusten ja korkeaintensiteettisen luistelun määrällä on yhteys sisäiseen kuormitukseen. Tulokset ovat suuntaa antavia, ja niitä voidaan hyödyntää käytännön valmennuksessa jääharjoittelun kuormittavuuden ohjelmoinnissa.
Training load monitoring is practical tool for coaching in team sports. There is paucity in pre- vious literature regarding on-ice training in ice hockey. Consequently, essential factors affecting on-ice training load remain unclear. Objective of this thesis was to monitor weekly, daily, and positional on-ice training load in international level junior ice hockey players. Additionally, aim was to investigate relationship between external and internal training load.
Participants represented U18 (n = 29, 4 goalkeepers, 10 defensemen, and 15 forwards) and U17 (n = 29, 4 goalkeepers, 10 defensemen, and 15 forwards) Finnish junior national teams. On-ice external training load was monitored with local positioning system -derived variables (total distance, number of total accelerations and decelerations and high-intensity accelerations and decelerations, and skating distance in different speed zones), and internal on-ice training load with heart rate (HR) -derived variables (average HR, TRIMP, TRIMP/min, and time spent in different HR zones), and sRPE. Additionally, perceived recovery was monitored with TQRS questionnaire, and neuromuscular fatigue with skating sprint measurements.
When compared to forwards, U17 defensemen accumulated more total distance (p < 0,001) and distance in slowest three speed zones. Conversely, forwards skated more in second highest (p < 0,01) and highest (p < 0,001) speed zones. U18 forwards accumulated more decelerations (p < 0,05) and distance in two of the highest speed zones (p < 0,001), whereas defensemen covered more distance in slowest (p < 0,05) and second slowest (p < 0,01) speed zones. No positional differences were found in internal training load. Relationship between total distance and aver- age HR (r = 0,41; p < 0,05), and between accelerations and average HR (r = 0,42; p < 0,05) was found with U17 team, in addition to relationship between TRIMP and total distance in both sessional (r = 0,41; p < 0,05) and weekly levels (r = 0,43; p < 0,05). U18 team demonstrated relationship between total distance and relative time spent in HR zone 2 (60–70 % HRmax) (r = -0,42; p < 0,05), and moderate relationship between relative time spent in HR zone 4 (80–90 % HRmax) (r = 0,42; p < 0,05). Findings in this thesis demonstrated that there are differences in on-ice training load between forwards and defensemen, which should be noticed in training design and implementation. Total skating distance seems to be a factor that affects internal training load, and which could be adjusted to moderate on-ice training load in ice hockey. More- over, there was indications that amount of decelerations and high-intensity skating are factors that affect on internal training load. Findings form this thesis can be considered as guiding, and to be further used in on-ice training load programming and practical ice hockey coaching.
|
| fullrecord |
[{"key": "dc.contributor.advisor", "value": "Gagnon, Sheila", "language": null, "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.author", "value": "Martiskainen, Miika", "language": null, "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2024-03-26T06:45:11Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2024-03-26T06:45:11Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2024", "language": null, "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/94076", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Harjoituskuormituksen seuranta on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen apuv\u00e4line joukkuelajien p\u00e4ivitt\u00e4isess\u00e4 valmennuksessa. J\u00e4\u00e4kiekon j\u00e4\u00e4harjoittelun kuormittavuutta koskeva tutkimustieto on v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, mink\u00e4 vuoksi kuormittavuuden kannalta keskeiset tekij\u00e4t ovat ep\u00e4selvi\u00e4. T\u00e4m\u00e4n opinn\u00e4ytety\u00f6n tavoitteena oli mitata j\u00e4\u00e4harjoittelun p\u00e4ivitt\u00e4ist\u00e4, viikoittaista, sek\u00e4 pelipaikkakohtaista ulkoista ja sis\u00e4ist\u00e4 kuormitusta kansainv\u00e4lisen tason miespuolisilla juniorij\u00e4\u00e4kiekkoilijoilla. Lis\u00e4ksi tarkoituksena oli selvitt\u00e4\u00e4 ulkoisen ja sis\u00e4isen kuormituksen v\u00e4list\u00e4 yhteytt\u00e4.\nTutkittavat edustivat U18 (n = 29, joista 4 oli maalivahteja, 10 puolustajia, ja 15 hy\u00f6kk\u00e4\u00e4ji\u00e4) ja U17 (n = 29, joista 4 oli maalivahteja, 10 puolustajia, ja 15 hy\u00f6kk\u00e4\u00e4ji\u00e4) -maajoukkueita. J\u00e4\u00e4harjoittelun ulkoista kuormitusta mitattiin l\u00e4hipaikannusj\u00e4rjestelm\u00e4n avulla ker\u00e4ttyjen kuormitusmuuttujien (kokonaismatka, kiihdytysten ja jarrutusten m\u00e4\u00e4r\u00e4, korkeaintensiteettisten kiih- dytysten ja jarrutusten m\u00e4\u00e4r\u00e4, sek\u00e4 eri nopeusalueilla luisteltu matka), ja sis\u00e4ist\u00e4 kuormitusta sykeseurantaj\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4 mitattujen kuormitusmuuttujien (keskisyke, TRIMP, TRIMP/min, sek\u00e4 eri sykealueilla vietetty suhteellinen aika) ja koetun kuormittavuuden (sRPE) avulla. Lis\u00e4ksi tarkasteltiin koettua palautumista TQRS-palautumiskyselyn avulla, sek\u00e4 hermolihasj\u00e4rjestelm\u00e4n v\u00e4symyst\u00e4 luistelusprinttimittausten avulla.\nPuolustajille U17-joukkueessa kertyi enemm\u00e4n luistelun kokonaismatkaa (p < 0,001), sek\u00e4 luistelumatkaa kolmella hitaimmalla nopeusalueella, ja hy\u00f6kk\u00e4\u00e4jille enemm\u00e4n matkaa toiseksi kor- keimmalla (p < 0,01) ja korkeimmalla (p < 0,001) nopeusalueella. Vastaavasti U18-joukkueella hy\u00f6kk\u00e4\u00e4jille kertyi enemm\u00e4n jarrutuksia (p < 0,05) ja matkaa kahdella nopeimmalla nopeus- alueella (p < 0,001), kun taas puolustajille kertyi enemm\u00e4n matkaa hitaimmalla (p < 0,05) ja toiseksi hitaimmalla (p < 0,01) nopeusalueella. Kummallakaan joukkueella ei ollut eroja sis\u00e4isess\u00e4 kuormituksessa. Luistelumatka (r = 0,41; p < 0,05) ja kiihdytykset (r = 0,42; p < 0,05) olivat yhteydess\u00e4 keskisykkeen kanssa, jonka lis\u00e4ksi luistelumatka korreloi TRIMP:n kanssa sek\u00e4 yksitt\u00e4isen harjoituksen tasolla (r = 0,41; p < 0,05) ett\u00e4 viikkotasolla (r = 0,43; p < 0,05) U17-joukkueella. U18-joukkueella havaittiin yhteys luistelumatkan ja 60\u201370 % HRmax sykealu- een (r = -0,42; p < 0,05), sek\u00e4 luistelumatkan ja sykealue 80\u201390 % HRmax sykealueen v\u00e4lill\u00e4 kohtalainen yhteys (r = 0,42; p < 0,05). T\u00e4ss\u00e4 opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4 tehdyt havainnot osoittavat sen, ett\u00e4 j\u00e4\u00e4harjoittelun kuormittavuudessa on pelipaikkakohtaisia eroja, mitk\u00e4 tulisi ottaa huomioon harjoittelun suunnittelussa. Ulkoisen kuormituksen muuttujista luistelun kokonaismatka vaikuttaisi olevan sellainen tekij\u00e4, jota s\u00e4\u00e4telem\u00e4ll\u00e4 pystyt\u00e4\u00e4n vaikuttamaan j\u00e4\u00e4harjoittelun kuormittavuuteen. Lis\u00e4ksi oli viitteit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 jarrutusten ja korkeaintensiteettisen luistelun m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 on yhteys sis\u00e4iseen kuormitukseen. Tulokset ovat suuntaa antavia, ja niit\u00e4 voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n valmennuksessa j\u00e4\u00e4harjoittelun kuormittavuuden ohjelmoinnissa.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Training load monitoring is practical tool for coaching in team sports. There is paucity in pre- vious literature regarding on-ice training in ice hockey. Consequently, essential factors affecting on-ice training load remain unclear. Objective of this thesis was to monitor weekly, daily, and positional on-ice training load in international level junior ice hockey players. Additionally, aim was to investigate relationship between external and internal training load.\nParticipants represented U18 (n = 29, 4 goalkeepers, 10 defensemen, and 15 forwards) and U17 (n = 29, 4 goalkeepers, 10 defensemen, and 15 forwards) Finnish junior national teams. On-ice external training load was monitored with local positioning system -derived variables (total distance, number of total accelerations and decelerations and high-intensity accelerations and decelerations, and skating distance in different speed zones), and internal on-ice training load with heart rate (HR) -derived variables (average HR, TRIMP, TRIMP/min, and time spent in different HR zones), and sRPE. Additionally, perceived recovery was monitored with TQRS questionnaire, and neuromuscular fatigue with skating sprint measurements.\nWhen compared to forwards, U17 defensemen accumulated more total distance (p < 0,001) and distance in slowest three speed zones. Conversely, forwards skated more in second highest (p < 0,01) and highest (p < 0,001) speed zones. U18 forwards accumulated more decelerations (p < 0,05) and distance in two of the highest speed zones (p < 0,001), whereas defensemen covered more distance in slowest (p < 0,05) and second slowest (p < 0,01) speed zones. No positional differences were found in internal training load. Relationship between total distance and aver- age HR (r = 0,41; p < 0,05), and between accelerations and average HR (r = 0,42; p < 0,05) was found with U17 team, in addition to relationship between TRIMP and total distance in both sessional (r = 0,41; p < 0,05) and weekly levels (r = 0,43; p < 0,05). U18 team demonstrated relationship between total distance and relative time spent in HR zone 2 (60\u201370 % HRmax) (r = -0,42; p < 0,05), and moderate relationship between relative time spent in HR zone 4 (80\u201390 % HRmax) (r = 0,42; p < 0,05). Findings in this thesis demonstrated that there are differences in on-ice training load between forwards and defensemen, which should be noticed in training design and implementation. Total skating distance seems to be a factor that affects internal training load, and which could be adjusted to moderate on-ice training load in ice hockey. More- over, there was indications that amount of decelerations and high-intensity skating are factors that affect on internal training load. Findings form this thesis can be considered as guiding, and to be further used in on-ice training load programming and practical ice hockey coaching.", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by Miia Hakanen (mihakane@jyu.fi) on 2024-03-26T06:45:11Z\nNo. of bitstreams: 0", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2024-03-26T06:45:11Z (GMT). No. of bitstreams: 0\n Previous issue date: 2024", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.extent", "value": "82", "language": "", "element": "format", "qualifier": "extent", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.mimetype", "value": "application/pdf", "language": null, "element": "format", "qualifier": "mimetype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "j\u00e4\u00e4harjoittelu", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "kuormittavuus", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "ulkoisen ja sis\u00e4isen kuormituksen yhteys", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "J\u00e4\u00e4harjoittelun viikoittainen, p\u00e4ivitt\u00e4inen ja pelipaikkakohtainen kuormittavuus kansainv\u00e4lisen tason juniorij\u00e4\u00e4kiekkoilijoilla", "language": null, "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "master thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-202403262620", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Master\u2019s thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Pro gradu -tutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Liikunta- ja terveystieteet", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Science in Sport Coaching and Fitness Testing", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Valmennus- ja testausoppi", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "yvv.contractresearch.collaborator", "value": "community", "language": "", "element": "contractresearch", "qualifier": "collaborator", "schema": "yvv"}, {"key": "yvv.contractresearch.funding", "value": "0", "language": "", "element": "contractresearch", "qualifier": "funding", "schema": "yvv"}, {"key": "yvv.contractresearch.initiative", "value": "student", "language": "", "element": "contractresearch", "qualifier": "initiative", "schema": "yvv"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.copyright", "value": "\u00a9 The Author(s)", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "copyright", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "masterThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.oppiainekoodi", "value": "5013", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "oppiainekoodi", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "j\u00e4\u00e4kiekko", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "valmennus", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "kuormitus", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "fyysinen kuormittavuus", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "suorituskyky", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.content", "value": "fulltext", "language": null, "element": "format", "qualifier": "content", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}]
|