"Oman tahdon pitää riittää" diskurssianalyysi aborttilakikeskustelusta eduskunnassa

Tässä tutkielmassa tarkastelen OmaTahto2020-kansalaisaloitteen synnyttämää eduskuntakeskustelua Suomen aborttilainsäädännöstä. Eduskuntaan edenneellä kansalaisaloitteella tavoiteltiin päivitystä Suomen aborttilakiin, joka oli ollut voimassa vuodesta 1970 saakka. Tutkimusaineistonani toimivat 74 puhe...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Kiljala, Niina
Other Authors: Faculty of Humanities and Social Sciences, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Department of Social Sciences and Philosophy, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2024
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/94055
Description
Summary:Tässä tutkielmassa tarkastelen OmaTahto2020-kansalaisaloitteen synnyttämää eduskuntakeskustelua Suomen aborttilainsäädännöstä. Eduskuntaan edenneellä kansalaisaloitteella tavoiteltiin päivitystä Suomen aborttilakiin, joka oli ollut voimassa vuodesta 1970 saakka. Tutkimusaineistonani toimivat 74 puheenvuoroa, jotka esitettiin kahden aborttilakiuudistusta käsittelevän eduskunnan täysistunnon aikana. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia diskursseja kansanedustajat rakentavat ja ylläpitävät puheissaan, jolloin pääasiallisena tutkimusmenetelmänäni toimi kriittinen diskurssianalyysi. Hyödynsin myös retorista analyysia tarkastellessani sitä, millä tavalla kansanedustajat argumentoivat lakiuudistuksen puolesta tai vastaan. Teoreettisena viitekehyksenä tutkimukselleni toimi Michel Foucault’n teoria biovallasta. Tuloksista selviää, että Suomen aborttilakikeskustelu muodostuu kolmen diskurssin ympärille, joita ovat suojeludiskurssi, moraalidiskurssi ja valtion vallan diskurssi. Suojeludiskurssissa aborttilakikeskustelun näkökulmiksi nousevat turvallisuuden teemaan liittyvät perustelut, kun taas moraalidiskurssissa otetaan kantaa abortin eettisyyteen toimenpiteenä, esimerkiksi ihmisyyden ja uskonnon näkökulmista. Puolestaan valtion vallan diskurssin kohdalla keskitytään valtiollisen hallinnan ulottuvuuksiin oikeuksien, biopolitiikan sekä Suomen kansainvälisen roolin näkökulmasta. Suomen uudistunut aborttilaki tarjoaa monipuolisia jatkotutkimuskohteita tulevaisuudelle esimerkiksi syntyneen keskustelun kautta. Myös tässä tutkimuksessa esiin nousevat diskurssit ja näkökulmat luovat kiinnostavia lähtökohtia aborttilakikeskustelun syvällisempään tutkimiseen, kuten esimerkiksi uskonnon näkökulman kohdalla sekularisaation vaikutuksen tarkastelu. Jatkotutkimuksen avulla voidaan siis luoda yksityiskohtaisempaa kuvaa nyky-Suomen aborttilakikeskusteluista.