| Summary: | Kandidaatintutkielmani on narratiivinen kirjallisuuskatsaus, jonka tarkoituksena on selvittää, miten musiikki ja sen harjoittelu vaikuttavat aivoihimme ja mitä siirtovaikutuksia musiikilla on oppimiseen ja samalla muihin oppiaineisiin. Musiikin on nimittäin todettu vaikuttavan aivoihimme rakenteellisella tasolla aktivoiden useampaa aivoaluetta kerrallaan - siis saavan aivomme toimimaan loistavasti. Musiikissa vaadittavia aivoalueita tarvitaan muidenkin taitojen oppimisessa; kuten kielissä, matematiikassa ja taito- ja taideaineissa. Musiikin auttaessa meitä muiden taitojen oppimisessa, voidaan puhua positiivisista siirtovaikutuksista.
Oppimisen taustalla vaikuttavat perimä ja ympäristö ja näitä oppimisen taustatekijöitä käsittelen perimän osalta musikaalisuus -käsityksen ja geenien vaikutusten näkökulmasta, kun ympäristön vaikutukset painottuvat varhaisiän musiikkikasvatukseen. Varhaisiän musiikkikasvatuksen rooli tutkielmassani on musiikin myöhempää oppimista tukeva ja oppimisvaikeuksia ennaltaehkäisevä. Tutkielmani kohderyhmä painottuu muutoin peruskouluikäisiin.
Vaikka aivotutkimuksessa voidaan todentaa musiikin myönteiset, kognitiivisia taitoja edistävät vaikutukset sekä musiikin säännöllisen harjoittelun olevan positiivisessa yhteydessä myös muissa oppiaineissa pärjäämiseen, on musiikintutkimuksen kuitenkin vaarana jäädä liian abstraktille tasolle. Tutkimusongelmani kiteytyykin markkinaliberaaliin, työelämäorientoituneeseen käsitykseen kasvatuksesta, jonka mittauskeskeiseen maailmaan musiikkikasvatus ei istu. Näin ollen tuntimäärällisesti riittävä ja laadukas musiikkikasvatus on muiden taito- ja taideaineiden ohella uhattuna.
|
|---|