Nuorten matematiikan osaamisen ja opiskelumotivaation yhteys koulutustoiveisiin

Tutkimuksessa selvitettiin 9.-luokkalaisten nuorten matematiikan osaamisen ja opiskelumotivaation yhteyttä heidän koulutustoiveisiinsa. Matematiikan osaamisen tiedetään vaikuttavan koulutusvalintoihin. Opiskelumotivaatio ymmärrettiin tässä tutkimuksessa akateemisen minäpystyvyyden ja opiskeluun kohd...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Pirhonen, Tuikku
Other Authors: Faculty of Education and Psychology, Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Department of Education, Kasvatustieteiden laitos, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2024
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/93952
Description
Summary:Tutkimuksessa selvitettiin 9.-luokkalaisten nuorten matematiikan osaamisen ja opiskelumotivaation yhteyttä heidän koulutustoiveisiinsa. Matematiikan osaamisen tiedetään vaikuttavan koulutusvalintoihin. Opiskelumotivaatio ymmärrettiin tässä tutkimuksessa akateemisen minäpystyvyyden ja opiskeluun kohdistuvien asenteiden yhdistelmänä. Koulutustoiveet olivat yhdeksäsluokkalaisten hakutoiveita toisen asteen opintoihin. Tutkimuksen kohteena oli joukko yhdeksäsluokkalaisia (N = 237) yhdestä suomalaisesta kaupungista. Aineistona käytettiin Tavoitteena tutkinto (TATU) – Katse nuorten positiivisiin kehityskulkuihin -hankkeen määrällistä aineistoa soveltuvin osin. Tilastollisen analyysin avulla aineistosta selvitettiin, millaisia olivat 9.-luokkalaisten matematiikan osaaminen ja opiskelumotivaatio. Matematiikan osaamisen ja opiskelumotivaation yhteyksiä tutkittiin korrelaatioin. Logistista regressioanalyysia käytettiin tutkimaan, mitkä tekijät selittivät vastaajien toisen asteen hakutoiveita. Analyysin perusteella yhdeksäsluokkalaisten toisen asteen hakutoiveita selittivät opiskeluun kyllästyminen ja matematiikan osaaminen. Opiskeluun kyllästyminen lisäsi huomattavasti todennäköisyyttä hakea ammatillisiin opintoihin. Hyvin matematiikkaa osaavat hakivat todennäköisemmin lukioon. Akateemisen minäpystyvyyden ja opiskeluasenteiden välille löytyi yhteys. Aineistossa matematiikan osaaminen oli kauttaaltaan melko heikkoa ja akateeminen minäpystyvyys varsin korkeaa. Tavoitteellinen suhtautuminen opiskeluun oli yleisempää kuin opiskeluun kyllästyminen.