| description |
Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin voimaharjoitusjakson aikaisia muutoksia lihasvoimassa, lihasten poikkipinta-alassa, kehon rasvattomassa massassa sekä subjektiivisessa stressissä. Lisäksi tutkittiin voimaharjoittelujakson aikaisen subjektiivisen stressin ja voimaharjoittelussa kehittymisen yhteyttä harjoittelemattomilla henkilöillä. Tutkimukseen osallistui voimaharjoittelua säännöllisesti harrastamattomia henkilöitä (n = 44), joiden ikä oli 32,3 ± 4,9 ja painoindeksi (BMI) oli 24,7 ± 3,9. Kaikkia tutkittavia tutkittiin 10 viikon harjoitusjakson ajalta, lisäksi kahtakymmentä tutkittavista tutkittiin 20 viikon jakson ajalta.
Sekä 10 että 20 viikon voimaharjoitusjaksolla harjoitukset suoritettiin kahdesti viikossa. Viiden viikon välein tutkittaville toteutettiin voimamittaukset jalkaprässissä sekä hauiskäännössä, ultraäänimittaukset kaksipäisen olkalihaksen ja uloimman reisilihaksen poikkipinta-alan selvittämiseksi sekä subjektiivisen stressin kyselyt. Kehonkoostumusmittaukset tehtiin bioimpedanssianalyysillä (BIA) paastomittauksina 10 viikon välein. 20 viikkoa voimaharjoitelleet jaettiin subjektiivisen stressikyselyn perusteella kahteen ryhmään: vähemmän stressiä kokeviin ja enemmän stressiä kokeviin.
Lihasvoimassa sekä lihaksien poikkipinta-alassa havaittiin tilastollisesti merkitsevä kehitys niin 10 viikon kuin 20 viikonkin harjoitusjakson aikana (p < 0,05). Kehon rasvattomassa massassa havaittiin tilastollisesti merkitsevä kehitys 10 ja 20 viikon harjoitusjakson aikana (p < 0,05). Ainoastaan yhdellä subjektiivisen stressin kyselyllä (PSS, perceived stress scale) havaittiin tilastollisesti merkitsevä muutos subjektiivisessa stressissä 20 viikkoa harjoitelleella ryhmällä. Psyykkisten voimavarojen kyselyn 10 viikon keskiarvon ja jalkaprässin yhden toiston maksimin (1 RM) tuloksen absoluuttisen muutoksen (r = 0,477, p < 0,05) sekä suhteellisen muutoksen (r = 0,406, p < 0,05) väliltä löydettiin positiivinen korrelaatio. Myös stressikyselyn 10 viikon keskiarvon ja jalkaprässin 1 RM tuloksen absoluuttisen muutoksen sekä suhteellisen muutoksen väliltä löydettiin tilastollisesti merkitsevä negatiivinen korrelaatio (r = -0,460, p < 0,05 sekä r = -0,338, p < 0,05). Vähemmän stressiä kokevan ryhmän ja enemmän stressiä kokevan ryhmän väliltä löydettiin tilastollisesti merkitsevä ero. Jalkaprässin 1 RM testituloksen suhteellinen muutos (p < 0,05) oli suurempi vähemmän stressiä kokevalla ryhmällä verrattuna enemmän stressiä kokevaan ryhmään.
Tulosten perusteella voimaharjoittelu aikaansaa kehitystä lihasvoimassa, kehon rasvattomassa massassa ja lihaksien poikkipinta-alassa harjoittelemattomilla henkilöillä. Subjektiivisessa stressissä ei havaittu muutoksia 10 tai 20 viikon voimaharjoittelujakson aikana. Ainoastaan yhdessä kyselyssä (PSS) havaittiin pientä koetun stressin lisääntymistä, kun verrataan ensimmäistä ja viimeistä harjoitusviikkoa 20 viikkoa harjoitelleella ryhmällä. Matalampi subjektiivinen stressi ja hyvät psyykkiset voimavarat elämässä vaikuttaisivat olevan yhteydessä suurempaan lihasvoiman kehittymiseen. Subjektiivisella stressillä ja voimaharjoittelussa kehittymisellä on mahdollisesti yhteys, mutta suurempiin johtopäätöksiin tarvitaan lisää tutkimustietoa.
This Master's thesis examined changes in muscle strength, muscle cross-sectional area, fat free mass and subjective stress during the strength training period. In addition, the connection between subjective stress and development in strength training during a strength training period was studied in non-trained individuals. The study included individuals who did not exercise regularly (n = 44) the age of 32,3 ± 4.9 years and a body mass index (BMI) of 24,7 ± 3.9. All subjects were studied during the 10-week exercise period, in addition, 20 subjects were studied during the 20-week exercise period.
In both the 10- and 20-week strength training period, the exercises were performed twice a week. Every five weeks, subjects were subjected strength measurements on the leg press and biceps curl, ultrasound measurements on m. biceps brachii and m. vastus lateralis, and questionnaires on subjective stress. Body composition measurements were performed with bioimpedance analysis as fasting measurements every 10 weeks. Subjects who exercised for 20 weeks were divided into two groups based on the stress questionnaire: those who experienced less stress and those who experienced more stress.
In muscle strength as well as in the muscle cross-sectional area, a statistically significant improvement was observed over the 10-week as well as the 20-week exercise period (p < 0,05). A statistically significant improvement in body fat free mass was observed during the 10-week and the 20-week exercise period (p < 0,05). Only one subjective stress survey (PSS) showed a statistically significant change in subjective stress in a group who practiced for 20 weeks. A positive correlation was found between the 10-week mean and the absolute change in the leg press one repetition maximum (1 RM) result (r = 0,477, p < 0,05) and the relative change (r = 0,406, p < 0,05) in the mental resource questionnaire. A statistically significant negative correlation (r = -0,460, p < 0,05 and r = -0,338, p < 0,05) was also found between the 10-week mean of the stress questionnaire and the absolute change in leg press 1 RM result and the relative change. A statistically significant difference was found between the group experiencing less stress and the group experiencing more stress. The relative change in leg press 1 RM test result (p < 0,05) was greater in the less stressed group compared to the more stressed group.
Based on the results, strength training produces development in muscle strength, in fat free mass and the cross-sectional area of muscles in the non-trained. In general, there are no changes in subjective stress during the 10- or 20-week strength training period. Only one questionnaire (PSS) shows a slight increase in perceived stress when comparing the first and last weeks of training over a 20-week training period. Lower subjective stress and good mental resources in life appears to relate to greater muscle strength development. There may be a connection between subjective stress and strength training development, but more research is needed to reach significant conclusions.
|
| fullrecord |
[{"key": "dc.contributor.advisor", "value": "Pullinen, Teemu", "language": null, "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.advisor", "value": "Ahtiainen, Juha", "language": null, "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.advisor", "value": "Hulmi, Juha", "language": null, "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.author", "value": "Liikanen, Kaisa", "language": null, "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2024-03-11T06:46:44Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2024-03-11T06:46:44Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2024", "language": null, "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/93863", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "T\u00e4ss\u00e4 pro gradu -tutkielmassa tutkittiin voimaharjoitusjakson aikaisia muutoksia lihasvoimassa, lihasten poikkipinta-alassa, kehon rasvattomassa massassa sek\u00e4 subjektiivisessa stressiss\u00e4. Lis\u00e4ksi tutkittiin voimaharjoittelujakson aikaisen subjektiivisen stressin ja voimaharjoittelussa kehittymisen yhteytt\u00e4 harjoittelemattomilla henkil\u00f6ill\u00e4. Tutkimukseen osallistui voimaharjoittelua s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti harrastamattomia henkil\u00f6it\u00e4 (n = 44), joiden ik\u00e4 oli 32,3 \u00b1 4,9 ja painoindeksi (BMI) oli 24,7 \u00b1 3,9. Kaikkia tutkittavia tutkittiin 10 viikon harjoitusjakson ajalta, lis\u00e4ksi kahtakymment\u00e4 tutkittavista tutkittiin 20 viikon jakson ajalta.\n\nSek\u00e4 10 ett\u00e4 20 viikon voimaharjoitusjaksolla harjoitukset suoritettiin kahdesti viikossa. Viiden viikon v\u00e4lein tutkittaville toteutettiin voimamittaukset jalkapr\u00e4ssiss\u00e4 sek\u00e4 hauisk\u00e4\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, ultra\u00e4\u00e4nimittaukset kaksip\u00e4isen olkalihaksen ja uloimman reisilihaksen poikkipinta-alan selvitt\u00e4miseksi sek\u00e4 subjektiivisen stressin kyselyt. Kehonkoostumusmittaukset tehtiin bioimpedanssianalyysill\u00e4 (BIA) paastomittauksina 10 viikon v\u00e4lein. 20 viikkoa voimaharjoitelleet jaettiin subjektiivisen stressikyselyn perusteella kahteen ryhm\u00e4\u00e4n: v\u00e4hemm\u00e4n stressi\u00e4 kokeviin ja enemm\u00e4n stressi\u00e4 kokeviin. \n\nLihasvoimassa sek\u00e4 lihaksien poikkipinta-alassa havaittiin tilastollisesti merkitsev\u00e4 kehitys niin 10 viikon kuin 20 viikonkin harjoitusjakson aikana (p < 0,05). Kehon rasvattomassa massassa havaittiin tilastollisesti merkitsev\u00e4 kehitys 10 ja 20 viikon harjoitusjakson aikana (p < 0,05). Ainoastaan yhdell\u00e4 subjektiivisen stressin kyselyll\u00e4 (PSS, perceived stress scale) havaittiin tilastollisesti merkitsev\u00e4 muutos subjektiivisessa stressiss\u00e4 20 viikkoa harjoitelleella ryhm\u00e4ll\u00e4. Psyykkisten voimavarojen kyselyn 10 viikon keskiarvon ja jalkapr\u00e4ssin yhden toiston maksimin (1 RM) tuloksen absoluuttisen muutoksen (r = 0,477, p < 0,05) sek\u00e4 suhteellisen muutoksen (r = 0,406, p < 0,05) v\u00e4lilt\u00e4 l\u00f6ydettiin positiivinen korrelaatio. My\u00f6s stressikyselyn 10 viikon keskiarvon ja jalkapr\u00e4ssin 1 RM tuloksen absoluuttisen muutoksen sek\u00e4 suhteellisen muutoksen v\u00e4lilt\u00e4 l\u00f6ydettiin tilastollisesti merkitsev\u00e4 negatiivinen korrelaatio (r = -0,460, p < 0,05 sek\u00e4 r = -0,338, p < 0,05). V\u00e4hemm\u00e4n stressi\u00e4 kokevan ryhm\u00e4n ja enemm\u00e4n stressi\u00e4 kokevan ryhm\u00e4n v\u00e4lilt\u00e4 l\u00f6ydettiin tilastollisesti merkitsev\u00e4 ero. Jalkapr\u00e4ssin 1 RM testituloksen suhteellinen muutos (p < 0,05) oli suurempi v\u00e4hemm\u00e4n stressi\u00e4 kokevalla ryhm\u00e4ll\u00e4 verrattuna enemm\u00e4n stressi\u00e4 kokevaan ryhm\u00e4\u00e4n. \n\nTulosten perusteella voimaharjoittelu aikaansaa kehityst\u00e4 lihasvoimassa, kehon rasvattomassa massassa ja lihaksien poikkipinta-alassa harjoittelemattomilla henkil\u00f6ill\u00e4. Subjektiivisessa stressiss\u00e4 ei havaittu muutoksia 10 tai 20 viikon voimaharjoittelujakson aikana. Ainoastaan yhdess\u00e4 kyselyss\u00e4 (PSS) havaittiin pient\u00e4 koetun stressin lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4, kun verrataan ensimm\u00e4ist\u00e4 ja viimeist\u00e4 harjoitusviikkoa 20 viikkoa harjoitelleella ryhm\u00e4ll\u00e4. Matalampi subjektiivinen stressi ja hyv\u00e4t psyykkiset voimavarat el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 vaikuttaisivat olevan yhteydess\u00e4 suurempaan lihasvoiman kehittymiseen. Subjektiivisella stressill\u00e4 ja voimaharjoittelussa kehittymisell\u00e4 on mahdollisesti yhteys, mutta suurempiin johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin tarvitaan lis\u00e4\u00e4 tutkimustietoa.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "This Master's thesis examined changes in muscle strength, muscle cross-sectional area, fat free mass and subjective stress during the strength training period. In addition, the connection between subjective stress and development in strength training during a strength training period was studied in non-trained individuals. The study included individuals who did not exercise regularly (n = 44) the age of 32,3 \u00b1 4.9 years and a body mass index (BMI) of 24,7 \u00b1 3.9. All subjects were studied during the 10-week exercise period, in addition, 20 subjects were studied during the 20-week exercise period.\n\nIn both the 10- and 20-week strength training period, the exercises were performed twice a week. Every five weeks, subjects were subjected strength measurements on the leg press and biceps curl, ultrasound measurements on m. biceps brachii and m. vastus lateralis, and questionnaires on subjective stress. Body composition measurements were performed with bioimpedance analysis as fasting measurements every 10 weeks. Subjects who exercised for 20 weeks were divided into two groups based on the stress questionnaire: those who experienced less stress and those who experienced more stress.\n\nIn muscle strength as well as in the muscle cross-sectional area, a statistically significant improvement was observed over the 10-week as well as the 20-week exercise period (p < 0,05). A statistically significant improvement in body fat free mass was observed during the 10-week and the 20-week exercise period (p < 0,05). Only one subjective stress survey (PSS) showed a statistically significant change in subjective stress in a group who practiced for 20 weeks. A positive correlation was found between the 10-week mean and the absolute change in the leg press one repetition maximum (1 RM) result (r = 0,477, p < 0,05) and the relative change (r = 0,406, p < 0,05) in the mental resource questionnaire. A statistically significant negative correlation (r = -0,460, p < 0,05 and r = -0,338, p < 0,05) was also found between the 10-week mean of the stress questionnaire and the absolute change in leg press 1 RM result and the relative change. A statistically significant difference was found between the group experiencing less stress and the group experiencing more stress. The relative change in leg press 1 RM test result (p < 0,05) was greater in the less stressed group compared to the more stressed group.\n\nBased on the results, strength training produces development in muscle strength, in fat free mass and the cross-sectional area of muscles in the non-trained. In general, there are no changes in subjective stress during the 10- or 20-week strength training period. Only one questionnaire (PSS) shows a slight increase in perceived stress when comparing the first and last weeks of training over a 20-week training period. Lower subjective stress and good mental resources in life appears to relate to greater muscle strength development. There may be a connection between subjective stress and strength training development, but more research is needed to reach significant conclusions.", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by Paivi Vuorio (paelvuor@jyu.fi) on 2024-03-11T06:46:44Z\nNo. of bitstreams: 0", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2024-03-11T06:46:44Z (GMT). No. of bitstreams: 0\n Previous issue date: 2024", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.extent", "value": "81", "language": "", "element": "format", "qualifier": "extent", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.mimetype", "value": "application/pdf", "language": null, "element": "format", "qualifier": "mimetype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "subjektiivinen stressi", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Subjektiivisen stressin yhteys voimaharjoittelussa kehittymiseen", "language": null, "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "master thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-202403112325", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Master\u2019s thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Pro gradu -tutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Liikunta- ja terveystieteet", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Exercise Physiology", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Liikuntafysiologia", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "yvv.contractresearch.funding", "value": "0", "language": "", "element": "contractresearch", "qualifier": "funding", "schema": "yvv"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.copyright", "value": "\u00a9 The Author(s)", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "copyright", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "masterThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.oppiainekoodi", "value": "5011", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "oppiainekoodi", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "lihasmassa", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "stressi", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "voimaharjoittelu", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "lihasvoima", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.content", "value": "fulltext", "language": null, "element": "format", "qualifier": "content", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}]
|