| Yhteenveto: | Elämää tulee kehittää kestävämpään suuntaan, maailmanlaajuisesti. Koulutus
on tässä merkittävässä roolissa. Euroopan komission laatima vihreän
kehityksen ohjelma (Green Deal) pyrkii siirtämään käytäntöön YK:n vuonna
2015 julkaiseman Agenda 2030 -ohjelman tavoitteet Euroopassa.
Eurooppalainen kestävyysosaamiskehys (GreenComp) määrittelee tiedot,
taidot ja asenteet, joista yksilön kestävyysosaaminen muodostuu. Suomalaisen
lukion toimintaa ohjaa lukion valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteet
(LOPS19), jonka arvoperustassa ja yleisissä tavoitteissa ekososiaalinen sivistys
ja kestävyyskysymykset ovat olennaisessa roolissa. Ekologinen kestävyys on
eri oppiaineiden tavoitteissa esillä kuitenkin epäjohdonmukaisesti. Tässä
tutkimuksessa selvitettiin sisällönanalyysin avulla, sisältyvätkö GreenCompin
kestävyysosaamisen ulottuvuudet suomalaisen lukion opetussuunnitelman
(LOPS19) oppiainekohtaisiin yleisiin, sekä kaikille pakollisten moduulien
moduulikohtaisiin tavoitteisiin ja millainen on eri oppiaineiden rooli
lukiolaisen kestävyysosaamisen vahvistamisessa. Tutkimustulosten
perusteella voidaan todeta luonnontieteiden, yhteiskuntaopin,
elämänkatsomustiedon ja kuvataiteen tavoitteiden toteutuessa vahvistavan
monipuolisesti lukiolaisen kestävyysosaamista. Matematiikan, kielten,
humanististen aineiden, sekä kuvataidetta lukuun ottamatta taito- ja
taideaineiden kestävyysosaamisen vahvistaminen on yksipuolista tai heikkoa.
Lisäksi tutkimuksessa todettiin GreenCompin kestävyyden ulottuvuuksien
sisältyvän eräiden reaaliaineiden yleisiin tavoitteisiin monipuolisesti, mutta ne
eivät enää esiintyneet moduulikohtaisissa tavoitteissa. Tämä viittaa siihen, että
opiskelijan oppiaine- ja moduulivalinnoista riippuu, saavuttaako opiskelija
kaikkea sitä kestävyysosaamista, joka kunkin oppiaineen yleisiin tavoitteisiin
lukion valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa on kirjattu.
Kestävyysosaaminen tulisi tärkeän ja poikkitieteellisen luonteensa vuoksi
nostaa kaikkien oppiaineiden agendalla vieläkin korkeammalle, lisätä
oppiaineiden rajat ylittävää yhteistyötä mahdollistaen näin transformatiivinen
oppiminen ja ekososiaalisen sivistyksen vahvistuminen.
Life must be developed in a more sustainable direction, worldwide. The role of
education is significant here. The green development program (Green Deal)
drawn up by the European Commission aims to put into practice the goals of
the Agenda 2030 program published by the UN in 2015 in Europe. The
European sustainability competence framework (GreenComp) defines the
knowledge, skills and attitudes that make up an individual's sustainability
competence. The activities of Finnish high school are guided and defined by
the national curriculum, whose value base and general goals are an essential
part of eco-social culture and sustainability issues. However, ecological
sustainability is presented inconsistently in the goals of different subjects. In
this study, it was determined, with the help of content analysis, whether the
dimensions of GreenComp´s sustainability competence are included in the
general subject-specific goals of the Finnish upper secondary school
curriculum (LOPS19), as well as in the module-specific objectives of all
modules, and what is the role of different subjects in strengthening the
sustainability competence of a high school student. On the basis of this
research, it can be stated that the goals of natural sciences, history, social
studies and fine arts, when realized, strengthen the sustainability skills of high
school students in many ways, while strengthening the sustainability skills of
languages, humanities, and fine arts is one-sided or weak. In addition, it was
found that the sustainability dimensions of GreenComp were included in the
general goals of some subjects in a versatile way, but they no longer appeared
in the module-specific goals. This suggests that, depending on the subject and
module choices, the student will not acquire all the sustainability skills that are
included in the general goals of each subject in the high school curriculum. Due
to the important and interdisciplinary nature of sustainability competence, it
should be raised even higher on the agenda of all subjects, increasing crossdisciplinary co-operation, thus enabling transformative learning and
strengthening of eco-social civilization.
|
|---|