| Yhteenveto: | Tutkimus tuottaa tietoa maahanmuuttotaustaisten lähihoitajaopiskelijoiden ajatuksista koskien
heidän elämäntilannettaan, tulevaisuuttaan ja asemaansa suomalaisessa yhteiskunnassa. Tätä
koskevaa kyselyaineistoa tulkitaan kriittisen pedagogian teorialla, joka vastaa tieteenalatasolla
käytännössä kriittisen sosiaalityön ajattelua ja tutkimusta. Tutkimuksessa
tutkimuskysymyksinä ovat: millaisia ajatuksia ja kokemuksia lähihoitajiksi opiskelevilla
maahanmuuttotaustaisilla opiskelijoilla on elämäntilanteestaan, suomalaisesta yhteiskunnasta,
maailmasta ja tulevaisuudestaan? Miten heidän ajatuksiaan voisi tulkita kriittisen pedagogiikan
teorioilla? Kriittisen pedagogiikan mukaisesti opiskelijoiden on hyvä oppia kansalaisuustaitoja,
kuten kritiikin ja toivon kieltä.
Osallistujat (9) ovat osallistuneet Webropol-kyselyyn koulupäivän aikana syyskuussa 2023.
Tutkimuksen keskiössä ovat opiskelijoiden tuottamat merkityksenannot ja ajatukset, joita tutkin
aineistosta diskurssianalyysin avulla. Kvalitatiiviselle tutkimukselle tyypillisesti tässä
tutkimuksessa pyritään kuvaamaan ja ymmärtämään kohderyhmän jäsennyksiä, käsityksiä ja
kokemus- ja merkitysmaailmaa. Metodologisena lähtökohtana hyödynnetään fenomenologis-hermeneuttista suuntausta. Tutkimus toteuttaa teoriasidonnaista lähestymistapaa, jota voidaan
kutsua myös abduktiiviseksi päättelyksi.
Tutkimustulokset osoittavat, että myös lähihoitajakoulutus, sosiaali- ja terveydenalan
tutkinto, hyötyy yhteiskunnallisen ajattelun vahvistamisesta. Aineistosta voidaan tunnistaa
kolme päädiskurssia: ”aktiivinen toimijuus”, ”kunnioitus” ja ”eettisyys”. Osallistujat voidaan
nähdä freirelaisia askeleita ottavina yhteiskunnan moraalisina auttamistyön muutosagentteina,
keille auttamistyö on yhteiskunnallinen teko ja yhteiskunnan toimivuutta ja terveellisyyttä
edistävä vastuullinen asia. Koulutususko häivyttää puolestaan osallistujien
intersektionaalisuuden kokemuksia. Erityisesti opiskelijoiden asemoitumista osaksi
yhteiskuntaa ja siinä vaikuttamista voisi toivoa vahvistettavan laajemmin sekä
koulutuspoliittisena näköalana että konkreettisena käytäntönä opetussuunnitelman
päivittämisen myötä.
|
|---|