| Yhteenveto: | Tässä maisterintutkielmassa tarkastellaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saavutettavuutta vuoden 2022 aluevaaliohjelmista. Tutkimuskysymyksenä on ”miten poliittiset puolueet halusivat edistää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saavutettavuutta vuoden 2022 aluevaaliohjelmissaan?”. Tutkielma
on laadullinen ja toteutettu teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Aineistona ovat yhdeksän puolueen aluevaaliohjelmat. Tutkimuksen taustalla on saavutettavuuden käsite, joka jakautuu käyttämässäni taustakirjallisuudessa fyysiseen, kokemukselliseen, informatiiviseen, institutionaaliseen ja taloudelliseen ulottuvuuteen.
Analyysin tuloksena aluevaaliohjelmista löytyi useita keinoja saavutettavuuden edistämiseksi. Tulokset on jaoteltu fyysisen, kokemuksellisen, institutionaalisen, informatiivisen ja taloudellisen saavutettavuuden ulottuvuuksien alle. Aluevaaliohjelmien fyysiseen saavutettavuuteen liittyvät keskeisimmät saavutettavuuden edistämisen keinot olivat lähipalvelut, digitaaliset palvelut, liikkuvat palvelut, koulujen yhteydessä olevat palvelut ja kotiin tuotavat palvelut. Informatiivista saavutettavuutta haluttiin edistää ottamalla huomioon asiakkaiden äidinkieli, kouluttamalla ulkomaalaistaustaisille työntekijöille suomen
kieltä, turvaamalla tulkkipalvelut ja selkokieliset palvelut sekä tiedottamisella, ohjauksella ja neuvonnalla. Kokemukselliseen saavutettavuuteen liittyen aluevaaliohjelmissa mainittiin erilaisia emootioihin ja kohdatuksi tulemiseen kytkeytyviä tekijöitä ja kaksi puoluetta tavoitteli myös palveluiden leimaavuuden vähentämistä. Fyysiseen saavutettavuuteen kohdentuvat havainnot pitivät sisällään asiakkaiden resurssien huomioimisen ja palveluiden sekä työntekijäresurssien turvaamisen tai lisäämisen. Institutionaaliseen saavutettavuuteen liittyvät tulokset kytkeytyivät palveluiden kriteerien muuttamiseen, yhden luukun -periaatteeseen, matalaan kynnykseen, sopimusrikkomuksiin puuttumiseen, hoitojonojen nopeaan purkuun ja ajallisen saavutettavuuden edistämiseen.
|
|---|