| description |
Raitanen, Riikka 2006. Nikotiiniamidiadeniinidinukleotidin käytön vaikutus fyysiseen suorituskykyyn ja keskittymiskykyyn miehillä. Liikuntafysiologian Pro gradu -tutkielma. Liikuntabiologian laitos, Jyväskylän yliopisto, 160 s. Nikotiiniamidiadeniinidinukleotidi (NADH) on niasiinin aktiivinen koentsyymimuoto, ja se osallistuu solujen ATP:n tuottoon. NADH:n käytön vaikutuksia fyysiseen suorituskykyyn on tutkittu vasta muutamassa tutkimuksessa (Birkmayer & Vank 1996; Birkmayer ym. 2001). Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää NADH:n käytön vaikutuksia aerobiseen ja anaerobiseen kestävyyteen sekä nopeusvoimaan, reaktionopeuteen ja keskittymiskykyyn lepotilassa ja kuormituksen jälkeen. Lisäksi selvitettiin NADH:n käytön vaikutuksia kuormituksen jälkeiseen fyysisen väsymyksen tunteeseen. Koehenkilöinä oli kahdeksan mieskuntoilijaa (ikä 25±2,75, pituus 1,83±0,07 m, paino 78,9±8,33 kg). Tutkimus oli satunnaistettu kaksoissokotettu plasebokontrolloitu ristikkäiskoe. Puolet koehenkilöistä nautti ensimmäisen 28 vuorokauden mittaisen ravintovalmisteen käyttöjakson ajan plaseboa ja puolet NADH:ta (Enachi 30 mg/vrk). Toinen ravintovalmisteen käyttöjakso toteutettiin 14 viikon mittaisen huuhtoutumisjakson jälkeen. Mittaukset tehtiin ennen ja jälkeen molempia ravintovalmisteiden käyttöjaksoja. Koehenkilöt täyttivät ruokapäiväkirjaa viiden vuorokauden ajan ennen jokaista mittausta ja harjoituspäiväkirjaa koko tutkimuksen ajan. Mittauspäivänä tehtiin kaksi testiä juoksumatolla: maksimaalinen hapenottotesti ja anaerobinen testi. VO2max-testistä tarkasteltiin VO2max:ia, maksimisykettä, maksimilaktaattia ja sen esiintymisajankohtaa sekä hapenottoa, sykettä ja laktaattia sillä submaksimaalisella kuormalla, jolloin laktaatti oli 2,5-6,0 mmol/l. Anaerobisesta testistä tarkasteltiin juoksuaikaa uupumukseen sekä maksimilaktaattia ja sen esiintymisajankohtaa. Ennen testejä ja välittömästi testien jälkeen sekä 30 minuuttia anaerobisen testin jälkeen mitattiin laktaatti sormenpääverinäytteestä, kevennyshyppy, reaktioajat yksinkertaiseen ja valintatilanteen sisältävään näköärsykkeeseen ja kuuloärsykkeeseen sekä keskittymiskyky ja kysyttiin väsymyksen tunne ja otettiin laskimoverinäytteet laktaatin, pH:n ja CK:n määrittämiseksi. Kolme minuuttia VO2max-testin jälkeen mitattiin sormenpäälaktaatti sekä otettiin laskimoverinäyte laktaatin ja pH:n määrittämiseksi. Sormenpäälaktaatti mitattiin myös 3, 9 ja 11 minuuttia anaerobisen testin jälkeen. Lisäksi 1, 3 ja 5 vuorokautta mittauspäivän jälkeen määritettiin CK. Tilastollinen analyysi tehtiin SPSS 12.0-ohjelmalla käyttäen toistettujen mittausten varianssianalyysiä. Ravinnonsaannin sekä harjoitusten lukumäärän ja kokonaiskeston muutoksissa alku- ja loppumittauksia edeltäneiden ruoka- ja harjoituspäiväkirjojen välillä ei ollut eroa plasebo- ja NADHtablettien käyttöjaksojen välillä. VO2max-testin maksimisykkeen, maksimilaktaatin (sormi ja laskimo), maksimilaktaattien esiintymisajankohtien, VO2max:n ja juoksuajan sekä anaerobisen testin juoksuajan, maksimilaktaatin (sormi ja laskimo) ja maksimilaktaatin esiintymisajankohdan (sormi) muutoksessa alkuja loppumittausten välillä ei ollut eroa plasebo- ja NADH-tablettien käyttöjaksojen välillä. Sormenpäästä 0-1 minuuttia anaerobisen testin jälkeen mitatun laktaatin muutos alku- ja loppumittauksen välillä erosi plasebo- ja NADH-tablettien käyttöjaksojen välillä (p=0,033), kuten myös lepotilanteessa mitatun kevennyshypyn muutos (p=0,038), kaksi minuuttia VO2max-testin jälkeen mitatun kevennyshypyn muutos (p=0,05) ja kolme minuuttia anaerobisen testin jälkeen mitatun reaktioajan yksinkertaiseen näköärsykkeeseen muutos (p=0,030). Sormenpäästä 0-1 minuuttia anaerobisen testin jälkeen mitattu laktaatti (mmol/l) oli 28,6 % matalampi NADH-jakson jälkeen kuin ennen NADH-jaksoa (6,0±2,59 vs. 8,4±2,65, p=0,043). Kevennyshyppy (cm) oli lepotilanteessa NADH-jakson jälkeen 5,8 % parempi (38,0±4,76 vs. 35,8±4,27, p=0,004) ja kaksi minuuttia VO2max-testin jälkeen 7,9 % parempi (38,2±4,6 vs. 35,2±4,6, p=0,003) kuin ennen NADH-jaksoa. Kolme minuuttia anaerobisen testin jälkeen mitattu reaktioaika yksinkertaiseen näköärsykkeeseen (s) oli 9,1 % nopeampi NADH-jakson jälkeen kuin ennen NADH-jaksoa (0,201±0,024 vs. 0,221±0,020, p=0,050). VO2max-testin submaksimaalisen kuorman hapenoton, sykkeen ja laktaatin muutoksissa alku- ja loppumittausten välillä ei ollut eroa plasebo- ja NADH-tablettien käyttöjaksojen välillä. Mittauspäivän eri ajanhetkinä mitatun reaktioajan valintatilanteen sisältävään näköärsykkeeseen, reaktioajan kuuloärsykkeeseen, keskittymiskyvyn, väsymyksen tunteen sekä laskimoveren laktaatin, pH:n ja CK:n muutoksissa alku- ja loppumittausten välillä ei ollut eroa plasebo- ja NADH-tablettien käyttöjaksojen välillä, kuten ei myöskään 1, 3 ja 5 vuorokautta mittauspäivän jälkeen mitatun CK:n muutoksissa. Tutkimus osoitti, että neljän viikon NADH:n käyttö ei paranna aerobista eikä anaerobista kestävyyttä. Reaktioaika yksinkertaiseen näköärsykkeeseen anaerobisen kuormituksen jälkeen paranee NADH:n käytöllä, kuten myös kevennyshyppy lepotilanteessa ja aerobisen kuormituksen jälkeen. Reaktionopeuden ja nopeusvoiman paranemisen taustalla voi olla aivojen dopamiinin tuoton lisääntyminen NADH:n käytön seurauksena.
|
| fullrecord |
[{"key": "dc.contributor.author", "value": "Raitanen, Riikka", "language": null, "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2008-01-08T08:17:45Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2008-01-08T08:17:45Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2006", "language": null, "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.other", "value": "oai:jykdok.linneanet.fi:996217", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/9259", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Raitanen, Riikka 2006. Nikotiiniamidiadeniinidinukleotidin k\u00e4yt\u00f6n vaikutus fyysiseen suorituskykyyn ja keskittymiskykyyn miehill\u00e4. Liikuntafysiologian Pro gradu -tutkielma. Liikuntabiologian laitos, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto, 160 s. Nikotiiniamidiadeniinidinukleotidi (NADH) on niasiinin aktiivinen koentsyymimuoto, ja se osallistuu solujen ATP:n tuottoon. NADH:n k\u00e4yt\u00f6n vaikutuksia fyysiseen suorituskykyyn on tutkittu vasta muutamassa tutkimuksessa (Birkmayer & Vank 1996; Birkmayer ym. 2001). T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tarkoituksena oli selvitt\u00e4\u00e4 NADH:n k\u00e4yt\u00f6n vaikutuksia aerobiseen ja anaerobiseen kest\u00e4vyyteen sek\u00e4 nopeusvoimaan, reaktionopeuteen ja keskittymiskykyyn lepotilassa ja kuormituksen j\u00e4lkeen. Lis\u00e4ksi selvitettiin NADH:n k\u00e4yt\u00f6n vaikutuksia kuormituksen j\u00e4lkeiseen fyysisen v\u00e4symyksen tunteeseen. Koehenkil\u00f6in\u00e4 oli kahdeksan mieskuntoilijaa (ik\u00e4 25\u00b12,75, pituus 1,83\u00b10,07 m, paino 78,9\u00b18,33 kg). Tutkimus oli satunnaistettu kaksoissokotettu plasebokontrolloitu ristikk\u00e4iskoe. Puolet koehenkil\u00f6ist\u00e4 nautti ensimm\u00e4isen 28 vuorokauden mittaisen ravintovalmisteen k\u00e4ytt\u00f6jakson ajan plaseboa ja puolet NADH:ta (Enachi 30 mg/vrk). Toinen ravintovalmisteen k\u00e4ytt\u00f6jakso toteutettiin 14 viikon mittaisen huuhtoutumisjakson j\u00e4lkeen. Mittaukset tehtiin ennen ja j\u00e4lkeen molempia ravintovalmisteiden k\u00e4ytt\u00f6jaksoja. Koehenkil\u00f6t t\u00e4yttiv\u00e4t ruokap\u00e4iv\u00e4kirjaa viiden vuorokauden ajan ennen jokaista mittausta ja harjoitusp\u00e4iv\u00e4kirjaa koko tutkimuksen ajan. Mittausp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tehtiin kaksi testi\u00e4 juoksumatolla: maksimaalinen hapenottotesti ja anaerobinen testi. VO2max-testist\u00e4 tarkasteltiin VO2max:ia, maksimisykett\u00e4, maksimilaktaattia ja sen esiintymisajankohtaa sek\u00e4 hapenottoa, sykett\u00e4 ja laktaattia sill\u00e4 submaksimaalisella kuormalla, jolloin laktaatti oli 2,5-6,0 mmol/l. Anaerobisesta testist\u00e4 tarkasteltiin juoksuaikaa uupumukseen sek\u00e4 maksimilaktaattia ja sen esiintymisajankohtaa. Ennen testej\u00e4 ja v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti testien j\u00e4lkeen sek\u00e4 30 minuuttia anaerobisen testin j\u00e4lkeen mitattiin laktaatti sormenp\u00e4\u00e4verin\u00e4ytteest\u00e4, kevennyshyppy, reaktioajat yksinkertaiseen ja valintatilanteen sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4\u00e4n n\u00e4k\u00f6\u00e4rsykkeeseen ja kuulo\u00e4rsykkeeseen sek\u00e4 keskittymiskyky ja kysyttiin v\u00e4symyksen tunne ja otettiin laskimoverin\u00e4ytteet laktaatin, pH:n ja CK:n m\u00e4\u00e4ritt\u00e4miseksi. Kolme minuuttia VO2max-testin j\u00e4lkeen mitattiin sormenp\u00e4\u00e4laktaatti sek\u00e4 otettiin laskimoverin\u00e4yte laktaatin ja pH:n m\u00e4\u00e4ritt\u00e4miseksi. Sormenp\u00e4\u00e4laktaatti mitattiin my\u00f6s 3, 9 ja 11 minuuttia anaerobisen testin j\u00e4lkeen. Lis\u00e4ksi 1, 3 ja 5 vuorokautta mittausp\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen m\u00e4\u00e4ritettiin CK. Tilastollinen analyysi tehtiin SPSS 12.0-ohjelmalla k\u00e4ytt\u00e4en toistettujen mittausten varianssianalyysi\u00e4. Ravinnonsaannin sek\u00e4 harjoitusten lukum\u00e4\u00e4r\u00e4n ja kokonaiskeston muutoksissa alku- ja loppumittauksia edelt\u00e4neiden ruoka- ja harjoitusp\u00e4iv\u00e4kirjojen v\u00e4lill\u00e4 ei ollut eroa plasebo- ja NADHtablettien k\u00e4ytt\u00f6jaksojen v\u00e4lill\u00e4. VO2max-testin maksimisykkeen, maksimilaktaatin (sormi ja laskimo), maksimilaktaattien esiintymisajankohtien, VO2max:n ja juoksuajan sek\u00e4 anaerobisen testin juoksuajan, maksimilaktaatin (sormi ja laskimo) ja maksimilaktaatin esiintymisajankohdan (sormi) muutoksessa alkuja loppumittausten v\u00e4lill\u00e4 ei ollut eroa plasebo- ja NADH-tablettien k\u00e4ytt\u00f6jaksojen v\u00e4lill\u00e4. Sormenp\u00e4\u00e4st\u00e4 0-1 minuuttia anaerobisen testin j\u00e4lkeen mitatun laktaatin muutos alku- ja loppumittauksen v\u00e4lill\u00e4 erosi plasebo- ja NADH-tablettien k\u00e4ytt\u00f6jaksojen v\u00e4lill\u00e4 (p=0,033), kuten my\u00f6s lepotilanteessa mitatun kevennyshypyn muutos (p=0,038), kaksi minuuttia VO2max-testin j\u00e4lkeen mitatun kevennyshypyn muutos (p=0,05) ja kolme minuuttia anaerobisen testin j\u00e4lkeen mitatun reaktioajan yksinkertaiseen n\u00e4k\u00f6\u00e4rsykkeeseen muutos (p=0,030). Sormenp\u00e4\u00e4st\u00e4 0-1 minuuttia anaerobisen testin j\u00e4lkeen mitattu laktaatti (mmol/l) oli 28,6 % matalampi NADH-jakson j\u00e4lkeen kuin ennen NADH-jaksoa (6,0\u00b12,59 vs. 8,4\u00b12,65, p=0,043). Kevennyshyppy (cm) oli lepotilanteessa NADH-jakson j\u00e4lkeen 5,8 % parempi (38,0\u00b14,76 vs. 35,8\u00b14,27, p=0,004) ja kaksi minuuttia VO2max-testin j\u00e4lkeen 7,9 % parempi (38,2\u00b14,6 vs. 35,2\u00b14,6, p=0,003) kuin ennen NADH-jaksoa. Kolme minuuttia anaerobisen testin j\u00e4lkeen mitattu reaktioaika yksinkertaiseen n\u00e4k\u00f6\u00e4rsykkeeseen (s) oli 9,1 % nopeampi NADH-jakson j\u00e4lkeen kuin ennen NADH-jaksoa (0,201\u00b10,024 vs. 0,221\u00b10,020, p=0,050). VO2max-testin submaksimaalisen kuorman hapenoton, sykkeen ja laktaatin muutoksissa alku- ja loppumittausten v\u00e4lill\u00e4 ei ollut eroa plasebo- ja NADH-tablettien k\u00e4ytt\u00f6jaksojen v\u00e4lill\u00e4. Mittausp\u00e4iv\u00e4n eri ajanhetkin\u00e4 mitatun reaktioajan valintatilanteen sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4\u00e4n n\u00e4k\u00f6\u00e4rsykkeeseen, reaktioajan kuulo\u00e4rsykkeeseen, keskittymiskyvyn, v\u00e4symyksen tunteen sek\u00e4 laskimoveren laktaatin, pH:n ja CK:n muutoksissa alku- ja loppumittausten v\u00e4lill\u00e4 ei ollut eroa plasebo- ja NADH-tablettien k\u00e4ytt\u00f6jaksojen v\u00e4lill\u00e4, kuten ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n 1, 3 ja 5 vuorokautta mittausp\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen mitatun CK:n muutoksissa. Tutkimus osoitti, ett\u00e4 nelj\u00e4n viikon NADH:n k\u00e4ytt\u00f6 ei paranna aerobista eik\u00e4 anaerobista kest\u00e4vyytt\u00e4. Reaktioaika yksinkertaiseen n\u00e4k\u00f6\u00e4rsykkeeseen anaerobisen kuormituksen j\u00e4lkeen paranee NADH:n k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4, kuten my\u00f6s kevennyshyppy lepotilanteessa ja aerobisen kuormituksen j\u00e4lkeen. Reaktionopeuden ja nopeusvoiman paranemisen taustalla voi olla aivojen dopamiinin tuoton lis\u00e4\u00e4ntyminen NADH:n k\u00e4yt\u00f6n seurauksena.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2008-01-08T08:17:45Z (GMT). No. of bitstreams: 1\nURN_NBN_fi_jyu-2006501.pdf: 884434 bytes, checksum: 5393268c43201e0b1b117edb680390f4 (MD5)\n Previous issue date: 2006", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.extent", "value": "160 sivua", "language": null, "element": "format", "qualifier": "extent", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.mimetype", "value": "application/pdf", "language": null, "element": "format", "qualifier": "mimetype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "fyysinen suorituskyky", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Nikotiiniamidiadeniinidinukleotidin k\u00e4yt\u00f6n vaikutus fyysiseen suorituskykyyn ja keskittymiskykyyn miehill\u00e4", "language": null, "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "master thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-2006501", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.dcmitype", "value": "Text", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "dcmitype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Pro gradu -tutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Master\u2019s thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Liikuntabiologian laitos", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Department of Biology of Physical Activity", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Liikuntafysiologia", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Exercise Physiology", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": "fi", "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "masterThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.oppiainekoodi", "value": "5011", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "oppiainekoodi", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "kest\u00e4vyys", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "nopeus", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "keskittymiskyky", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "miehet", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.content", "value": "fulltext", "language": null, "element": "format", "qualifier": "content", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.okm", "value": "G2", "language": null, "element": "type", "qualifier": "okm", "schema": "dc"}]
|