Fyysisen harjoittelun osa-alueet ja niiden harjoittamisen problematiikka salibandyssa

Hokka J. (2001) Fyysisen harjoittelun osa-alueet ja niiden harjoittamisen problematiikka salibandyssa. Pro-Gradu-tutkielma, Jyväskylän Yliopisto, Liikuntabiologian laitos. Salibandy on kuormitukseltaan intervallilaji, jossa hallitsevana ominaisuutena on nopeustaitavuus. Fyysisen harjoittelun osa-alu...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Hokka, Jukka
Muut tekijät: Liikuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Sport and Health Sciences, Liikuntabiologian laitos, Department of Biology of Physical Activity, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2001
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/9248
_version_ 1826225785145393152
author Hokka, Jukka
author2 Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikuntabiologian laitos Department of Biology of Physical Activity University of Jyväskylä Jyväskylän yliopisto
author_facet Hokka, Jukka Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikuntabiologian laitos Department of Biology of Physical Activity University of Jyväskylä Jyväskylän yliopisto Hokka, Jukka Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikuntabiologian laitos Department of Biology of Physical Activity University of Jyväskylä Jyväskylän yliopisto
author_sort Hokka, Jukka
datasource_str_mv jyx
description Hokka J. (2001) Fyysisen harjoittelun osa-alueet ja niiden harjoittamisen problematiikka salibandyssa. Pro-Gradu-tutkielma, Jyväskylän Yliopisto, Liikuntabiologian laitos. Salibandy on kuormitukseltaan intervallilaji, jossa hallitsevana ominaisuutena on nopeustaitavuus. Fyysisen harjoittelun osa-alueita ovat karkeasti voima, nopeus, nopeuskestävyys, aerobinen kestävyys sekä lajinomainen liikkuminen eli ketteryys. Eri ominaisuuksien yhdenaikajsen harjoittamisen tiedetään kuitenkin aiheuttavan valmennuksellista problematiikkaa, sillä esiIn. voima ja kestävyys kehittyvät parhaiten yksistään harjoitettuna. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään mitä muutoksia tapahtuu edellä mainituissa fyysisissä ominaisuuksissa eri harjoittelumääri11ä peruskunto- sekä sarjakauden aikana. Lisäksi, tutkittiin miten eri ominaisuuksien harjoittelumäärät vaikuttavat salibandyn peliominaisuuksiin. Koehenkilöt (SM-sarja) (n=37) jaettiin kolmeen harjoitteluryhmään. Ryhmien kestävyys- ja voima/nopeusharjoittelun määrät olivat eri suuruiset Sen sijaan nopeuskestävyysharjoitteet ja lajinomaiset harjoitukset vakioitiin. Kaikkien ryhmien harjoittelun kokonaismäärä oli sama Testit suoritettiin ennen ja jälkeen peruskuntokauden (12 viikkoa) sekä sarjakauden syysosan (14 viikkoa) jälkeen. Alaraajojen maksimivoimamittaukset tehtiin nelipäisestä reisilihaksesta unilateraalisella polvinivelen ojennuksella Jalkojen nopeusvoimaominaisuuksia mitattiin kontaktimatolla vertikaalisella esikevennetyllä hypyllä. Ylävartalon voimien mittarina oli kuntopallon (Skg) heitto (m) pelaajan laukaisupuolelta. Juoksunopeus mitattiin valokennoilla 5 m ja 20 m matkalta Aerobisen kestävyyden ~ käytettiin EURO-testiä (Leger & Lambert 1982), joka ns. monitasoinen sukkulajuoksutesti (äänijänistesti). Anaerobisten ominaisuuksien mittaaminen tapahtui 2 x 4S-sekunnin viivajuoksutesti11ä (10 m), jossa 60- sekunnin palautuminen juoksujen välillä Testin mittarina käytettiin edettyä matkaa sekä veren laktaattiarvoja Lajin liikkumisominaisuuksia mitattiin ketteryysradalla sekä pallon kuljetusradalla. Laukaisunopeuden. mittaamiseen käytettiin nopeustutkaa ja tarkkuustestissä kymmenen pall<>a laukaistiin paikaltaan pyöreään (halkaisija 1m) maalitauluun seitsemän metrin etäisyydeltä. Pallon kuljetusrata ja laukaisutarkkuus suoritettiin myös väsytyksen (3 x 20m maksirnaa]jnen sprintti) jälkeen. Maksimivoiman sekä nopeusvoiman muutokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä Sen sijaan kiihdytysnopeus muuttui (p<O.OS) kestävyysryhmällä siten, että peruskuntokaudella aika parani selkeästi, mutta heikkeni sarjakauden aikana. Samansuuntainen muutos oli muissakin ryhmissä nopeuden suhteen. Myös maksimivoimassa ja aerobisessa kestävyydessä toistui sama ilmiö. Anaerobinen suorituskyky paraIfi vain kestävyysryhmällä (p<O.OS), siten että toisen juoksun matka piteni. Ketteryys kehittyi kestävyys- ja yhdistetyllä ryhmällä molempien kausien aikana (p<O.OS). Väsytyksen jälkeen suoritettu pujottelu parani kestävyysryhmällä (p<O.OS). Laukaisutarkkoudessa tilastollisesti merkitsevät muutokset tapahtuivat kestävyysryhmällä ilman väsytystä (p<0.01) ja voimaryhmällä väsytyksellä (p<O.OOI). YIävartalon nopeusvoimat paranivat kaikilla ryhmillä merkitsevästi (p<O.OI). Eri harjoittelumäärien vaikutukset fyysisiin ominaisuuksiin olivat hyvin pieniä tässä tutkimuksessa. Eri ominaisuuksien harjoittelua tulisikin jakaa ja jaksottaa selvemmin. Yleinen suunta fyysisten ominaisuuksien tuloksissa oli peruskuntokaudella nouseva ja sarjakaudella laskeva tai pajkal1aan pysyvä. Muutokset voidaan tulkita sarjakauden yksipuoleisena harjoitteluna Yhdistävänä tekijänä oli myös nopeusvoiman ja ketteryyden nousujohteisuus molemmilla kausilla. Se viittaisi kyseisten ominaisuuksien keskeisyyteen salibandyssa, joten niiden harjoittelua tulisi painottaa. enemmän. Lajitaitoja vaati~ testeissä tapahtunut yleinen parannus puoltaisi fyysisen harjoittelun onnistumista kaikilla ryhmillä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että nopeusvoimaa tulisi kehittää enemmän ennen sarjakauden alkua, jolloin lajin vaatimat valmiudet olisivat paremmat Mikäli useita ominaisuuksia halutaan kehittää peruskuntokaudella, tulee niiden harjoittaminen jaksottaa selkeästi. Lisäksi, pe~ien fyysisten ominaisuuksien kehittämiseen tulisi lähestyä yksilöllisesti ja pyrkiä henkilökohtaisten ohjelmien toteuttamiseen. Ennen kaikkea tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siihen että, sarjakauden aikana on ylläpidettävä fyysisiä ominaisuuksia sekä annettava lihaksistolle riittävästi lepoa ja erilaisia kuormitusärsykkeitä. Tulevaisuuden tutkimuksissa olisi tärkeää syventää salibandypeliin liittyviä fysiologisia tekijöitä. Esimerkiksi voimaominaisuuksien muutokset ottelun aikana saattaisivat taIkentaa fyysistä· lajianalyysiä.
first_indexed 2023-03-22T09:57:03Z
format Pro gradu
free_online_boolean 1
fullrecord [{"key": "dc.contributor.author", "value": "Hokka, Jukka", "language": null, "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2008-01-08T08:17:38Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2008-01-08T08:17:38Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2001", "language": null, "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.other", "value": "oai:jykdok.linneanet.fi:869841", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/9248", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Hokka J. (2001) Fyysisen harjoittelun osa-alueet ja niiden harjoittamisen problematiikka salibandyssa. Pro-Gradu-tutkielma, Jyv\u00e4skyl\u00e4n Yliopisto, Liikuntabiologian laitos. Salibandy on kuormitukseltaan intervallilaji, jossa hallitsevana ominaisuutena on nopeustaitavuus. Fyysisen harjoittelun osa-alueita ovat karkeasti voima, nopeus, nopeuskest\u00e4vyys, aerobinen kest\u00e4vyys sek\u00e4 lajinomainen liikkuminen eli ketteryys. Eri ominaisuuksien yhdenaikajsen harjoittamisen tiedet\u00e4\u00e4n kuitenkin aiheuttavan valmennuksellista problematiikkaa, sill\u00e4 esiIn. voima ja kest\u00e4vyys kehittyv\u00e4t parhaiten yksist\u00e4\u00e4n harjoitettuna. Tutkimuksessa pyrittiin selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n mit\u00e4 muutoksia tapahtuu edell\u00e4 mainituissa fyysisiss\u00e4 ominaisuuksissa eri harjoittelum\u00e4\u00e4ri11\u00e4 peruskunto- sek\u00e4 sarjakauden aikana. Lis\u00e4ksi, tutkittiin miten eri ominaisuuksien harjoittelum\u00e4\u00e4r\u00e4t vaikuttavat salibandyn peliominaisuuksiin. Koehenkil\u00f6t (SM-sarja) (n=37) jaettiin kolmeen harjoitteluryhm\u00e4\u00e4n. Ryhmien kest\u00e4vyys- ja voima/nopeusharjoittelun m\u00e4\u00e4r\u00e4t olivat eri suuruiset Sen sijaan nopeuskest\u00e4vyysharjoitteet ja lajinomaiset harjoitukset vakioitiin. Kaikkien ryhmien harjoittelun kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4 oli sama Testit suoritettiin ennen ja j\u00e4lkeen peruskuntokauden (12 viikkoa) sek\u00e4 sarjakauden syysosan (14 viikkoa) j\u00e4lkeen. Alaraajojen maksimivoimamittaukset tehtiin nelip\u00e4isest\u00e4 reisilihaksesta unilateraalisella polvinivelen ojennuksella Jalkojen nopeusvoimaominaisuuksia mitattiin kontaktimatolla vertikaalisella esikevennetyll\u00e4 hypyll\u00e4. Yl\u00e4vartalon voimien mittarina oli kuntopallon (Skg) heitto (m) pelaajan laukaisupuolelta. Juoksunopeus mitattiin valokennoilla 5 m ja 20 m matkalta Aerobisen kest\u00e4vyyden ~ k\u00e4ytettiin EURO-testi\u00e4 (Leger & Lambert 1982), joka ns. monitasoinen sukkulajuoksutesti (\u00e4\u00e4nij\u00e4nistesti). Anaerobisten ominaisuuksien mittaaminen tapahtui 2 x 4S-sekunnin viivajuoksutesti11\u00e4 (10 m), jossa 60- sekunnin palautuminen juoksujen v\u00e4lill\u00e4 Testin mittarina k\u00e4ytettiin edetty\u00e4 matkaa sek\u00e4 veren laktaattiarvoja Lajin liikkumisominaisuuksia mitattiin ketteryysradalla sek\u00e4 pallon kuljetusradalla. Laukaisunopeuden. mittaamiseen k\u00e4ytettiin nopeustutkaa ja tarkkuustestiss\u00e4 kymmenen pall<>a laukaistiin paikaltaan py\u00f6re\u00e4\u00e4n (halkaisija 1m) maalitauluun seitsem\u00e4n metrin et\u00e4isyydelt\u00e4. Pallon kuljetusrata ja laukaisutarkkuus suoritettiin my\u00f6s v\u00e4sytyksen (3 x 20m maksirnaa]jnen sprintti) j\u00e4lkeen. Maksimivoiman sek\u00e4 nopeusvoiman muutokset eiv\u00e4t olleet tilastollisesti merkitsevi\u00e4 Sen sijaan kiihdytysnopeus muuttui (p<O.OS) kest\u00e4vyysryhm\u00e4ll\u00e4 siten, ett\u00e4 peruskuntokaudella aika parani selke\u00e4sti, mutta heikkeni sarjakauden aikana. Samansuuntainen muutos oli muissakin ryhmiss\u00e4 nopeuden suhteen. My\u00f6s maksimivoimassa ja aerobisessa kest\u00e4vyydess\u00e4 toistui sama ilmi\u00f6. Anaerobinen suorituskyky paraIfi vain kest\u00e4vyysryhm\u00e4ll\u00e4 (p<O.OS), siten ett\u00e4 toisen juoksun matka piteni. Ketteryys kehittyi kest\u00e4vyys- ja yhdistetyll\u00e4 ryhm\u00e4ll\u00e4 molempien kausien aikana (p<O.OS). V\u00e4sytyksen j\u00e4lkeen suoritettu pujottelu parani kest\u00e4vyysryhm\u00e4ll\u00e4 (p<O.OS). Laukaisutarkkoudessa tilastollisesti merkitsev\u00e4t muutokset tapahtuivat kest\u00e4vyysryhm\u00e4ll\u00e4 ilman v\u00e4sytyst\u00e4 (p<0.01) ja voimaryhm\u00e4ll\u00e4 v\u00e4sytyksell\u00e4 (p<O.OOI). YI\u00e4vartalon nopeusvoimat paranivat kaikilla ryhmill\u00e4 merkitsev\u00e4sti (p<O.OI). Eri harjoittelum\u00e4\u00e4rien vaikutukset fyysisiin ominaisuuksiin olivat hyvin pieni\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa. Eri ominaisuuksien harjoittelua tulisikin jakaa ja jaksottaa selvemmin. Yleinen suunta fyysisten ominaisuuksien tuloksissa oli peruskuntokaudella nouseva ja sarjakaudella laskeva tai pajkal1aan pysyv\u00e4. Muutokset voidaan tulkita sarjakauden yksipuoleisena harjoitteluna Yhdist\u00e4v\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4 oli my\u00f6s nopeusvoiman ja ketteryyden nousujohteisuus molemmilla kausilla. Se viittaisi kyseisten ominaisuuksien keskeisyyteen salibandyssa, joten niiden harjoittelua tulisi painottaa. enemm\u00e4n. Lajitaitoja vaati~ testeiss\u00e4 tapahtunut yleinen parannus puoltaisi fyysisen harjoittelun onnistumista kaikilla ryhmill\u00e4. Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4 voidaan todeta, ett\u00e4 nopeusvoimaa tulisi kehitt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n ennen sarjakauden alkua, jolloin lajin vaatimat valmiudet olisivat paremmat Mik\u00e4li useita ominaisuuksia halutaan kehitt\u00e4\u00e4 peruskuntokaudella, tulee niiden harjoittaminen jaksottaa selke\u00e4sti. Lis\u00e4ksi, pe~ien fyysisten ominaisuuksien kehitt\u00e4miseen tulisi l\u00e4hesty\u00e4 yksil\u00f6llisesti ja pyrki\u00e4 henkil\u00f6kohtaisten ohjelmien toteuttamiseen. Ennen kaikkea t\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tulokset viittaavat siihen ett\u00e4, sarjakauden aikana on yll\u00e4pidett\u00e4v\u00e4 fyysisi\u00e4 ominaisuuksia sek\u00e4 annettava lihaksistolle riitt\u00e4v\u00e4sti lepoa ja erilaisia kuormitus\u00e4rsykkeit\u00e4. Tulevaisuuden tutkimuksissa olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 syvent\u00e4\u00e4 salibandypeliin liittyvi\u00e4 fysiologisia tekij\u00f6it\u00e4. Esimerkiksi voimaominaisuuksien muutokset ottelun aikana saattaisivat taIkentaa fyysist\u00e4\u00b7 lajianalyysi\u00e4.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2008-01-08T08:17:38Z (GMT). No. of bitstreams: 1\njhokka.pdf: 8561528 bytes, checksum: b2da750f99a9f19c00e6a3c76c34af8e (MD5)\n Previous issue date: 2001", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.extent", "value": "53 lehte\u00e4.", "language": null, "element": "format", "qualifier": "extent", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.mimetype", "value": "application/pdf", "language": null, "element": "format", "qualifier": "mimetype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "fyysinen kuormitus", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "nopeusvoima", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "nopeuskest\u00e4vyys", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "aerobinen kest\u00e4vyys", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Fyysisen harjoittelun osa-alueet ja niiden harjoittamisen problematiikka salibandyssa", "language": null, "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "master thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-2001869841", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.dcmitype", "value": "Text", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "dcmitype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Pro gradu -tutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Master\u2019s thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Liikuntabiologian laitos", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Department of Biology of Physical Activity", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Liikuntafysiologia", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Exercise Physiology", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": "fi", "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "masterThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.oppiainekoodi", "value": "5011", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "oppiainekoodi", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "salibandy", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "harjoittelu", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "testit", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "harjoitteet", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.content", "value": "fulltext", "language": null, "element": "format", "qualifier": "content", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.okm", "value": "G2", "language": null, "element": "type", "qualifier": "okm", "schema": "dc"}]
id jyx.123456789_9248
language fin
last_indexed 2025-02-18T10:54:12Z
main_date 2001-01-01T00:00:00Z
main_date_str 2001
online_boolean 1
online_urls_str_mv {"url":"https:\/\/jyx.jyu.fi\/bitstreams\/cf34ff77-fdb8-4e81-a234-b7de69022aaa\/download","text":"jhokka.pdf","source":"jyx","mediaType":"application\/pdf"}
publishDate 2001
record_format qdc
source_str_mv jyx
spellingShingle Hokka, Jukka Fyysisen harjoittelun osa-alueet ja niiden harjoittamisen problematiikka salibandyssa fyysinen kuormitus nopeusvoima nopeuskestävyys aerobinen kestävyys Liikuntafysiologia Exercise Physiology 5011 salibandy harjoittelu testit harjoitteet
title Fyysisen harjoittelun osa-alueet ja niiden harjoittamisen problematiikka salibandyssa
title_full Fyysisen harjoittelun osa-alueet ja niiden harjoittamisen problematiikka salibandyssa
title_fullStr Fyysisen harjoittelun osa-alueet ja niiden harjoittamisen problematiikka salibandyssa Fyysisen harjoittelun osa-alueet ja niiden harjoittamisen problematiikka salibandyssa
title_full_unstemmed Fyysisen harjoittelun osa-alueet ja niiden harjoittamisen problematiikka salibandyssa Fyysisen harjoittelun osa-alueet ja niiden harjoittamisen problematiikka salibandyssa
title_short Fyysisen harjoittelun osa-alueet ja niiden harjoittamisen problematiikka salibandyssa
title_sort fyysisen harjoittelun osa alueet ja niiden harjoittamisen problematiikka salibandyssa
title_txtP Fyysisen harjoittelun osa-alueet ja niiden harjoittamisen problematiikka salibandyssa
topic fyysinen kuormitus nopeusvoima nopeuskestävyys aerobinen kestävyys Liikuntafysiologia Exercise Physiology 5011 salibandy harjoittelu testit harjoitteet
topic_facet 5011 Exercise Physiology Liikuntafysiologia aerobinen kestävyys fyysinen kuormitus harjoitteet harjoittelu nopeuskestävyys nopeusvoima salibandy testit
url https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/9248 http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2001869841
work_keys_str_mv AT hokkajukka fyysisenharjoittelunosaalueetjaniidenharjoittamisenproblematiikkasalibandyssa