Nopeuden ja keston vaikutukset tasavauhtisten juoksuharjoitusten kuormittavuuteen

Seppänen, M.J. 2004. Nopeuden ja keston vaikutukset tasavauhtisten juoksuharjoitusten kuormittavuuteen. Liikuntafysiologian Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Liikuntabiologian laitos. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla juoksunopeuden ja keston lisäämisen vaikutuksia tasavauhtist...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Seppänen, Mikko
Other Authors: Liikuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Sport and Health Sciences, Liikuntabiologian laitos, Department of Biology of Physical Activity, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2005
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/9241
_version_ 1826225784435507200
author Seppänen, Mikko
author2 Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikuntabiologian laitos Department of Biology of Physical Activity University of Jyväskylä Jyväskylän yliopisto
author_facet Seppänen, Mikko Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikuntabiologian laitos Department of Biology of Physical Activity University of Jyväskylä Jyväskylän yliopisto Seppänen, Mikko Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikuntabiologian laitos Department of Biology of Physical Activity University of Jyväskylä Jyväskylän yliopisto
author_sort Seppänen, Mikko
datasource_str_mv jyx
description Seppänen, M.J. 2004. Nopeuden ja keston vaikutukset tasavauhtisten juoksuharjoitusten kuormittavuuteen. Liikuntafysiologian Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Liikuntabiologian laitos. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla juoksunopeuden ja keston lisäämisen vaikutuksia tasavauhtisten harjoitusten kuormittavuuteen kuntoilijoilla ja kestävyysurheilijoilla. Lisäksi tarkoituksena oli vertailla perinteisiä kuormittavuuden arviointimenetelmiä erityyppisiin uusiin tai vielä vähemmän käytössä oleviin menetelmiin, jotka pyrkivät yhdistämään harjoituksen tehon ja keston yhdeksi harjoituksen kuormittavuutta kuvaavaksi indeksiksi. Tutkimuksen koehenkilöinä oli 15 miestä, joista kahdeksan oli kuntoilijoita (ikä: 27 ± 4 v, pituus: 179,8 ± 3,9 cm, paino: 81,4 ± 15,6 kg, Hb: 160 ± 6 g/l, rasva: 17,0 ± 4,6 %, VO2max: 49,0 ± 7,3 ml/kg/min) ja seitsemän kestävyysurheilijoita (ikä: 26 ± 4 v, pituus: 182,4 ± 3,1 cm, paino: 68,9 ± 5,6 kg, Hb: 158 ± 10 g/l, rasva: 12,2 ± 3,0 %, VO2max: 60,8 ± 5,5ml/kg/min) lajeinaan hiihtosuunnistus ja suunnistus. Molemmat koehenkilöryhmät suorittivat kolme tasavauhtista (TV) harjoitusta. Kuntoilijoilla harjoituksen harjoituksen kesto ja juoksunopeudet olivat 21 min ja 68 % maksimaalista hapenottokykyä vastaavasta nopeudesta (vVO2max) (=TVA-harjoitus), 21min ja 79 % (TVB) ja 40 min ja 68 % (TVC). Urheilijaryhmällä vastaavat harjoitukset olivat 21 min ja 80 % (TVA), 21min ja 84 % (TVB) ja 30 min ja 80 % (TVC). Molemmilla ryhmillä harjoitusta edelsi viiden minuutin alkuverryttely, mutta vain urheilijaryhmällä oli viiden minuutin loppuverryttely. Harjoitusten aikana sekä niiden jälkeen mitattiin hapenkulutusta (VO2), sydämen lyöntitaajuutta (HR), veren laktaattipitoisuutta (Bla) ja subjektiivista fyysisen väsymyksen tunnetta mukaellulla (1 – 10) RPE-asteikolla. Harjoituksen jälkeisestä hapenkulutuksesta vähennettiin VO2-lepotaso, jolloin saatiin laskettua EPOC (excess postexercise oxygen consumption) joko mitatulta 15 min ajalta (EPOCmeas-15min) tai ekstrapoloimalla koko EPOCkertymä (EPOCtot). Kuntoilijoilla hapenkulutusta mitattiin palautumisessa myös 25-30 min aikana. Lisäksi laskettiin syketiedoista ennustettu EPOC (EPOCpred), jonka huippu-arvoa (EPOCpred-peak), käytettiin EPOCmeas-15min ja EPOCtot-arvojen ohella koko elimistön homeostaasin järkkymisen mittarina. Lisäksi arvioitiin harjoituksen rasituskertymää TRIMP:n (training impulse) ja RPE-rasituskertymän (RPEtl) avulla, joista molemmat menetelmät perustuvat harjoituksen keston ja tehon integrointiin. Eri harjoitusten välisiä eroja tarkasteltiin toistomittausten varianssi-analyysin (ANOVA) avulla, ja parittaisissa vertailuissa käytettiin Bonferronin korjauskerrointa. Harjoitusten sisäisiä muutoksia tarkasteltiin parittaisen t-testin avulla. Tilastollisen merkitsevyyden rajaksi asetettiin p < 0,05. Tulosten perusteella voidaan sanoa, ettei kuntoilijoiden ja urheilijoiden välillä ollut suurta eroa kuormittumisessa juoksunopeuden ja keston lisääntyessä. VO2 ei kasvanut harjoituksen keston kasvaessa. HR kasvoi vain kuntoilijoilla ja Bla vain urheilijoilla keston kasvaessa. Tehon ja keston integroivien arviointimenetelmien osalta harjoitusten kuormittavuusjärjestys oli TVC > TVB > TVA. Urheilijoilla TVC ja TVB-harjoituksien kuormittavuudet olivat lähempänä toisiaan kuin kuntoilijoilla.. Uusista mittareista mitattu EPOC antoi samansuuntaista tietoa kuin perinteiset muuttujat eli kertyi tehopainotteisesti. Mitattu EPOC ei kyennyt erottelemaan eri kestoisia harjoituksia, kun sen mittaaminen aloitettiin urheilijoilla vasta loppuverryttelyn jälkeen. Muissa tapauksissa tehon ja keston integroivat kumulatiiviset muuttujat, EPOCpred, TRIMP sekä RPE ja RPEtl, antoivat harjoituksen kuormittavuudesta uudenlaista tietoa. Laskennallisista muuttujista EPOCpred on ainoa, joka huomioi myös harjoituksen aikana tapahtuvan palautumisen. RPE (väsymyksen tuntemus) antanee myös samankaltaista tietoa kuin EPOCpred. Tutkimuksen tärkeimpänä tuloksena voidaan pitää sitä, että harjoituksen tehon ja keston integroivien muuttujien avulla arvioituna harjoituksen pidentäminen lisäsi harjoituksen kuormittavuutta enemmän kuin harjoituksen tehon kasvattaminen sekä urheilijoilla (kesto 21 min ?? 30 min, teho 80 % ?? 84 %) että kuntoilijoilla (kesto 21 min ?? 40 min, teho 68 % ?? 79 %). Yllättävänä poikkeuksena tästä havaittiin, että mitatut EPOC-arvot reagoivat lähinnä tehon lisäämiseen. HR ja Bla reagoivat odotetusti hieman myös harjoituksen keston kasvattamiseen mutta VO2 ei reagoinut, eikä siinä näin ollen havaittu useiden aiempien tutkimusten tapaan hidasta kasvua steady-staten aikana. Sekä paljon harjoitelleilla (urheilijat) että vähemmän harjoitelleilla (kuntoilijat) homeostaasi näyttää järkkyvän samoilla tavoin sekä keston että tehon kasvaessa. Tulevaisuuden jokapäiväisessä kuormittumisen arvioinnissa käyttökelpoisempia tulevat luultavasti olemaan fyysisen väsymyksen arviointiin perustuva RPE-asteikko ja RPE:hen perustuva rasituskertymä yhdistettyinä EPOCpred:iin, koska harjoituksen kokonaiskuormittavuuden arviointi pelkkiin tehoa arvioiviin mittareihin nojautuen on vaikeaa. Fyysisen väsymyksen ja rasittumisen (intensiteetin) tuntemukset sekä sykepohjaiset muuttujat ovat vaivattomia mitata, ja sykkeen avulla saadun fysiologisen tiedon yhdistäminen omiin tuntemuksiin parantaa kuormittumisen arvioinnin tarkkuutta.
first_indexed 2024-09-11T08:49:00Z
format Pro gradu
free_online_boolean 1
fullrecord [{"key": "dc.contributor.author", "value": "Sepp\u00e4nen, Mikko", "language": null, "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2008-01-08T08:17:33Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2008-01-08T08:17:33Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2005", "language": null, "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.other", "value": "oai:jykdok.linneanet.fi:958080", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/9241", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Sepp\u00e4nen, M.J. 2004. Nopeuden ja keston vaikutukset tasavauhtisten juoksuharjoitusten kuormittavuuteen. Liikuntafysiologian Pro gradu -tutkielma. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto. Liikuntabiologian laitos. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla juoksunopeuden ja keston lis\u00e4\u00e4misen vaikutuksia tasavauhtisten harjoitusten kuormittavuuteen kuntoilijoilla ja kest\u00e4vyysurheilijoilla. Lis\u00e4ksi tarkoituksena oli vertailla perinteisi\u00e4 kuormittavuuden arviointimenetelmi\u00e4 erityyppisiin uusiin tai viel\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleviin menetelmiin, jotka pyrkiv\u00e4t yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n harjoituksen tehon ja keston yhdeksi harjoituksen kuormittavuutta kuvaavaksi indeksiksi. Tutkimuksen koehenkil\u00f6in\u00e4 oli 15 miest\u00e4, joista kahdeksan oli kuntoilijoita (ik\u00e4: 27 \u00b1 4 v, pituus: 179,8 \u00b1 3,9 cm, paino: 81,4 \u00b1 15,6 kg, Hb: 160 \u00b1 6 g/l, rasva: 17,0 \u00b1 4,6 %, VO2max: 49,0 \u00b1 7,3 ml/kg/min) ja seitsem\u00e4n kest\u00e4vyysurheilijoita (ik\u00e4: 26 \u00b1 4 v, pituus: 182,4 \u00b1 3,1 cm, paino: 68,9 \u00b1 5,6 kg, Hb: 158 \u00b1 10 g/l, rasva: 12,2 \u00b1 3,0 %, VO2max: 60,8 \u00b1 5,5ml/kg/min) lajeinaan hiihtosuunnistus ja suunnistus. Molemmat koehenkil\u00f6ryhm\u00e4t suorittivat kolme tasavauhtista (TV) harjoitusta. Kuntoilijoilla harjoituksen harjoituksen kesto ja juoksunopeudet olivat 21 min ja 68 % maksimaalista hapenottokyky\u00e4 vastaavasta nopeudesta (vVO2max) (=TVA-harjoitus), 21min ja 79 % (TVB) ja 40 min ja 68 % (TVC). Urheilijaryhm\u00e4ll\u00e4 vastaavat harjoitukset olivat 21 min ja 80 % (TVA), 21min ja 84 % (TVB) ja 30 min ja 80 % (TVC). Molemmilla ryhmill\u00e4 harjoitusta edelsi viiden minuutin alkuverryttely, mutta vain urheilijaryhm\u00e4ll\u00e4 oli viiden minuutin loppuverryttely. Harjoitusten aikana sek\u00e4 niiden j\u00e4lkeen mitattiin hapenkulutusta (VO2), syd\u00e4men ly\u00f6ntitaajuutta (HR), veren laktaattipitoisuutta (Bla) ja subjektiivista fyysisen v\u00e4symyksen tunnetta mukaellulla (1 \u2013 10) RPE-asteikolla. Harjoituksen j\u00e4lkeisest\u00e4 hapenkulutuksesta v\u00e4hennettiin VO2-lepotaso, jolloin saatiin laskettua EPOC (excess postexercise oxygen consumption) joko mitatulta 15 min ajalta (EPOCmeas-15min) tai ekstrapoloimalla koko EPOCkertym\u00e4 (EPOCtot). Kuntoilijoilla hapenkulutusta mitattiin palautumisessa my\u00f6s 25-30 min aikana. Lis\u00e4ksi laskettiin syketiedoista ennustettu EPOC (EPOCpred), jonka huippu-arvoa (EPOCpred-peak), k\u00e4ytettiin EPOCmeas-15min ja EPOCtot-arvojen ohella koko elimist\u00f6n homeostaasin j\u00e4rkkymisen mittarina. Lis\u00e4ksi arvioitiin harjoituksen rasituskertym\u00e4\u00e4 TRIMP:n (training impulse) ja RPE-rasituskertym\u00e4n (RPEtl) avulla, joista molemmat menetelm\u00e4t perustuvat harjoituksen keston ja tehon integrointiin. Eri harjoitusten v\u00e4lisi\u00e4 eroja tarkasteltiin toistomittausten varianssi-analyysin (ANOVA) avulla, ja parittaisissa vertailuissa k\u00e4ytettiin Bonferronin korjauskerrointa. Harjoitusten sis\u00e4isi\u00e4 muutoksia tarkasteltiin parittaisen t-testin avulla. Tilastollisen merkitsevyyden rajaksi asetettiin p < 0,05. Tulosten perusteella voidaan sanoa, ettei kuntoilijoiden ja urheilijoiden v\u00e4lill\u00e4 ollut suurta eroa kuormittumisessa juoksunopeuden ja keston lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4. VO2 ei kasvanut harjoituksen keston kasvaessa. HR kasvoi vain kuntoilijoilla ja Bla vain urheilijoilla keston kasvaessa. Tehon ja keston integroivien arviointimenetelmien osalta harjoitusten kuormittavuusj\u00e4rjestys oli TVC > TVB > TVA. Urheilijoilla TVC ja TVB-harjoituksien kuormittavuudet olivat l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 toisiaan kuin kuntoilijoilla.. Uusista mittareista mitattu EPOC antoi samansuuntaista tietoa kuin perinteiset muuttujat eli kertyi tehopainotteisesti. Mitattu EPOC ei kyennyt erottelemaan eri kestoisia harjoituksia, kun sen mittaaminen aloitettiin urheilijoilla vasta loppuverryttelyn j\u00e4lkeen. Muissa tapauksissa tehon ja keston integroivat kumulatiiviset muuttujat, EPOCpred, TRIMP sek\u00e4 RPE ja RPEtl, antoivat harjoituksen kuormittavuudesta uudenlaista tietoa. Laskennallisista muuttujista EPOCpred on ainoa, joka huomioi my\u00f6s harjoituksen aikana tapahtuvan palautumisen. RPE (v\u00e4symyksen tuntemus) antanee my\u00f6s samankaltaista tietoa kuin EPOCpred. Tutkimuksen t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 tuloksena voidaan pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 harjoituksen tehon ja keston integroivien muuttujien avulla arvioituna harjoituksen pident\u00e4minen lis\u00e4si harjoituksen kuormittavuutta enemm\u00e4n kuin harjoituksen tehon kasvattaminen sek\u00e4 urheilijoilla (kesto 21 min ?? 30 min, teho 80 % ?? 84 %) ett\u00e4 kuntoilijoilla (kesto 21 min ?? 40 min, teho 68 % ?? 79 %). Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n\u00e4 poikkeuksena t\u00e4st\u00e4 havaittiin, ett\u00e4 mitatut EPOC-arvot reagoivat l\u00e4hinn\u00e4 tehon lis\u00e4\u00e4miseen. HR ja Bla reagoivat odotetusti hieman my\u00f6s harjoituksen keston kasvattamiseen mutta VO2 ei reagoinut, eik\u00e4 siin\u00e4 n\u00e4in ollen havaittu useiden aiempien tutkimusten tapaan hidasta kasvua steady-staten aikana. Sek\u00e4 paljon harjoitelleilla (urheilijat) ett\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n harjoitelleilla (kuntoilijat) homeostaasi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 j\u00e4rkkyv\u00e4n samoilla tavoin sek\u00e4 keston ett\u00e4 tehon kasvaessa. Tulevaisuuden jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 kuormittumisen arvioinnissa k\u00e4ytt\u00f6kelpoisempia tulevat luultavasti olemaan fyysisen v\u00e4symyksen arviointiin perustuva RPE-asteikko ja RPE:hen perustuva rasituskertym\u00e4 yhdistettyin\u00e4 EPOCpred:iin, koska harjoituksen kokonaiskuormittavuuden arviointi pelkkiin tehoa arvioiviin mittareihin nojautuen on vaikeaa. Fyysisen v\u00e4symyksen ja rasittumisen (intensiteetin) tuntemukset sek\u00e4 sykepohjaiset muuttujat ovat vaivattomia mitata, ja sykkeen avulla saadun fysiologisen tiedon yhdist\u00e4minen omiin tuntemuksiin parantaa kuormittumisen arvioinnin tarkkuutta.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2008-01-08T08:17:33Z (GMT). No. of bitstreams: 1\nURN_NBN_fi_jyu-200565.pdf: 1010745 bytes, checksum: 05042ea7630f22e9025223902199840b (MD5)\n Previous issue date: 2005", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.extent", "value": "90 sivua", "language": null, "element": "format", "qualifier": "extent", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.mimetype", "value": "application/pdf", "language": null, "element": "format", "qualifier": "mimetype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "fyysinen kuormitus", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "energiantuotto", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Nopeuden ja keston vaikutukset tasavauhtisten juoksuharjoitusten kuormittavuuteen", "language": null, "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "master thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-200565", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.dcmitype", "value": "Text", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "dcmitype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Pro gradu -tutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Master\u2019s thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Liikuntabiologian laitos", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Department of Biology of Physical Activity", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Liikuntafysiologia", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Exercise Physiology", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": "fi", "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "masterThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.oppiainekoodi", "value": "5011", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "oppiainekoodi", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "juoksu", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "harjoittelu", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "kuormitus", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "syke", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "hapenkulutus", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "maitohappo", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "laktaatit", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.content", "value": "fulltext", "language": null, "element": "format", "qualifier": "content", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.okm", "value": "G2", "language": null, "element": "type", "qualifier": "okm", "schema": "dc"}]
id jyx.123456789_9241
language fin
last_indexed 2025-02-18T10:56:12Z
main_date 2005-01-01T00:00:00Z
main_date_str 2005
online_boolean 1
online_urls_str_mv {"url":"https:\/\/jyx.jyu.fi\/bitstreams\/7a99ed3b-7014-4be0-9584-c9f73d95b463\/download","text":"URN_NBN_fi_jyu-200565.pdf","source":"jyx","mediaType":"application\/pdf"}
publishDate 2005
record_format qdc
source_str_mv jyx
spellingShingle Seppänen, Mikko Nopeuden ja keston vaikutukset tasavauhtisten juoksuharjoitusten kuormittavuuteen fyysinen kuormitus energiantuotto Liikuntafysiologia Exercise Physiology 5011 juoksu harjoittelu kuormitus syke hapenkulutus maitohappo laktaatit
title Nopeuden ja keston vaikutukset tasavauhtisten juoksuharjoitusten kuormittavuuteen
title_full Nopeuden ja keston vaikutukset tasavauhtisten juoksuharjoitusten kuormittavuuteen
title_fullStr Nopeuden ja keston vaikutukset tasavauhtisten juoksuharjoitusten kuormittavuuteen Nopeuden ja keston vaikutukset tasavauhtisten juoksuharjoitusten kuormittavuuteen
title_full_unstemmed Nopeuden ja keston vaikutukset tasavauhtisten juoksuharjoitusten kuormittavuuteen Nopeuden ja keston vaikutukset tasavauhtisten juoksuharjoitusten kuormittavuuteen
title_short Nopeuden ja keston vaikutukset tasavauhtisten juoksuharjoitusten kuormittavuuteen
title_sort nopeuden ja keston vaikutukset tasavauhtisten juoksuharjoitusten kuormittavuuteen
title_txtP Nopeuden ja keston vaikutukset tasavauhtisten juoksuharjoitusten kuormittavuuteen
topic fyysinen kuormitus energiantuotto Liikuntafysiologia Exercise Physiology 5011 juoksu harjoittelu kuormitus syke hapenkulutus maitohappo laktaatit
topic_facet 5011 Exercise Physiology Liikuntafysiologia energiantuotto fyysinen kuormitus hapenkulutus harjoittelu juoksu kuormitus laktaatit maitohappo syke
url https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/9241 http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-200565
work_keys_str_mv AT seppänenmikko nopeudenjakestonvaikutuksettasavauhtistenjuoksuharjoitustenkuormittavuuteen