Pienpeliharjoitteiden fysiologinen kuormittavuus jalkapallossa

Jalkapallo on nopeuskestävyyslaji, jossa suurin osa energiasta tuotetaan kuitenkin aerobisesti (keskiarvoinen syke 150-175 lyöntiä minuutissa). Pelin intensiivisissä jaksoissa tukeudutaan myös anaerobiseen energiantuottoon: kreatiinifosfaatti lyhyissä yksittäisissä intensiivisissä jaksoissa ja anaer...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Nevanlinna, Jaakko
Other Authors: Liikuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Sport and Health Sciences, Liikuntabiologian laitos, Department of Biology of Physical Activity, University of Jyväskylä, Jyväskylän yliopisto
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2002
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/9240
_version_ 1826225785143296000
author Nevanlinna, Jaakko
author2 Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikuntabiologian laitos Department of Biology of Physical Activity University of Jyväskylä Jyväskylän yliopisto
author_facet Nevanlinna, Jaakko Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikuntabiologian laitos Department of Biology of Physical Activity University of Jyväskylä Jyväskylän yliopisto Nevanlinna, Jaakko Liikuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Sport and Health Sciences Liikuntabiologian laitos Department of Biology of Physical Activity University of Jyväskylä Jyväskylän yliopisto
author_sort Nevanlinna, Jaakko
datasource_str_mv jyx
description Jalkapallo on nopeuskestävyyslaji, jossa suurin osa energiasta tuotetaan kuitenkin aerobisesti (keskiarvoinen syke 150-175 lyöntiä minuutissa). Pelin intensiivisissä jaksoissa tukeudutaan myös anaerobiseen energiantuottoon: kreatiinifosfaatti lyhyissä yksittäisissä intensiivisissä jaksoissa ja anaerobinen glykolyysi pidemrnissä intensiivisissä jaksoissa (veren laktaattipitoisuudet 2-8mmol/l, huippuarvo noin 12 mmol/l). (Bangsbo ym. 1991.) Tämä pelin luonne asettaa haIjoittelulle tiettyjä vaatimuksia: pelaajien kestävyysominaisuuksia ja taitoa tulisi kehittää samoissa haIjoitteissa. Siksi suurin osa fyysisestä harjoittelusta jalkapallossa tulisi tehdä pallon kanssa (Bangsbo 1994b). Pienpelit ovat hyviä harjoitteita tähän tarkoitukseen ja niiden sääntöjä muuntelemalla kuormittavuutta voidaan säädellä. (Balsom 1998.) Tämän tutkimuksen lähtökohta oli käytännön valmennustietämyksen lisääminen jalkapallon kestävyyshaIjoitteluun. Miten erilaiset 3 vastaan 3 -pienpelit kuorrnittavat verrattuna ottelukuorrnitukseen, ja ovatko ne sopivia harjoitusmuotoja pelinomaisten kestävyysominaisuuksien kehittämiseksi. Koeasetelma muotoiltiin käytännön valmennustietämyksen pohjalta ja valitut harjoitteet olivat yleisesti käytettyjä jalkapallossa. Tutkimuksessa selvitettiin 3 vastaan 3 -pienpelien fYsiologista kuormittavuutta kahdella eri pelisovelluksella: vapaat ja kahteen rajoitetut pallokosketukset. Pienpelikuormituksessa pelattiin ensiksi 4*3 min sitten 4*2 min ja lopuksi 4* 1 min, joissa vapaat ja kahteen rajoitetut pallokosketukset vaihtelivat. Kuormittavuuden mittareina käytettiin sydämen lyöntitaajuutta ja veren keskimääräistä laktaattipitoisuutta. Lisäksi tarkasteltiin pelaajien keskimääräisesti liikkuman matkan jakautumista eri intensiteetteihin (paikallaan, kävely, hölkkä, juoksu ja spurtti) ja niihin käytettyä aikaa. Pienpeleistä saatuja tuloksia verrattiin varsmalseen ottelukuorrnitukseen (10 vastaan 10 + maalivahdit) tavoitteena selvittää riittääkö pienpeleissä aikaansaatu kuormitus ylläpitämään ja kehittämään pelinomaisia kestävyysominaisuuksia. Tutkimuksen koehenkilöinä toimi FC Jokrujen 1. divisioonatason pelaajia (n=6, 17-21 v.). Koehenkilöistä kolme oli jo pelannut yhden tai useamman kauden 1. divisioonassa ja muut pelaajista olivat oman ikäluokkamaajoukkueen pelaajia, joten pelaajien taitotaso oli riittävä 3 v 3 - pienpelitutkimuksen toteuttamiseksi. Sykkeet mitattiin tallentavalla Polarin sykemittarilla 5 sekunnin tallennusvälillä ( accurex plus), josta syketiedostot purettiin polarin 5.03 analyysiohjelmaan. Sykkeistä laskettiin kunkin työjakson keskiarvot ja viimeisen 20 sekunnin keskiarvot graafisen tulostuksen pohjalta. Verinäytteet, joista veren laktaattipitoisuus määritettiin, otettiin sormenpäästä kapillaariin (25 ul) jokaisen työjakson jälkeen ja leponäyte ennen kuormitusta. Ottelukuormituksessa verinäytteet otettiin ennen pelin alkua, puoliajalla ja ottelun jälkeen. Pienpeli kuvattiin paikallaan olevalla videokameralla koko kentän kuvakuimalla. Kuvanauhalta liikkumista analysoitiin tutkijan subjektiivisen arvioinnin perusteella sekunti sekunnilta, ja jokainen intensiteetin muutos ja niiden pituudet kuormitusjakson sisällä tallennettiin SAGE Game Manager -tietokoneohjelmaan. Tallenetun tiedon perusteella ohjelma laski kunkin pelaajan liikkuman kokonaismatkan ja sen jakautumisen eri intensiteetteihin. Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisesti SPSS 10.0- Ja Excel 2000- taulukkolaskentaohjelmilla. Tulosten esittämisessä on käytetty keskiarvoja ja - hajontoja, rrunulli- ja maksimiarvoja sekä variaatiokertoimia. Muuttujien välisiä yhteyksiä vertaiItiin Pearsonin korrelaatiokertoimella ja niiden eroja kaksisuuntaisella ttestillä merkitsevyystasona p < ,05. Keskiarvosyke oli ottelukuormituksessa 164 ± 1 lyöntiä minuutissa, joka vastasi noin 82-83 % suhteellista tasoa maksimisykkeestä. Keskiarvoinen veren laktaattipitoisuus oli 30 minuutin kohdalla 6.3 mmol/l ja ottelun lopussa 6.5 mmol/l. Keskiarvosykkeet olivat minuutin työjaksossa 147 ± 3 lyöntiä minuutissa, kahden minuutin työjaksossa 160 ± 2 lyöntiä minuutissa ja kolmen minuutin työjaksossa 160 ± 4 lyöntiä minuutissa. Viimeisen kolmanneksen keskiarvo syke oli minuutin työjaksoissa 159 ± 9 lyöntiä minuutissa, kahden minuutin työjaksoissa 172 ± 9 lyöntiä minuutissa ja kolmen minuutin työjaksoissa 170 ± 10 lyöntiä minuutissa (suhteellinen taso 80, 87 ja 86 % maksimisykkeestä). Veren keskiarvoinen laktaattipitoisuus koko pienpelikuormituksessa oli 4,2 ± 0,9 mmol/l (1 min 3,6 ± 0,5,2 min 5,0 ± 0,8 ja 3 min 4,2 ± 1). Tutkimuksen merkittävimpänä tuloksena voidaan pitää 3 v 3 -pelissä kahden ja kolmen minuutin työjaksojen viimeisten kolmannesten keskiarvosykkeitä, jotka olivat huomattavasti korkeammat kuin ottelukuormituksessa. Tulosten perusteella 3 v 3 - pienpelillä saadaan ottelutilannetta vastaava kuormitus yli kaksi minuuttia pitkillä työjaksoilla viimeisen kolmanneksen keskiarvosykkeiden perusteella, ja siten se on sopiva harjoitusmuoto ainakin pelinomaisten kestävyysominaisuuksien ylläpitämiseksi. Kuormitusaikaa pidemmät palautustauot, ja kahta minuutttia pidemmissä kuormitusjaksoissa myös kuormitusaikaa vastaava palautusaika, olivat liian pitkiä riittävän kuormituksen aikaan saamiseksi. Vapailla ja kahteen rajoitetuilla pallokosketuksilla pelattujen pienpelien fysiologisessa kuormittavuudessa ei ollut eroja keskiarvosykkeiden, keskiarvoisen veren laktaattipitoisuuden ja liikkumisen perusteella, vaikka kahteen rajoitetuilla pallokosketuksilla olettaisi kuormituksen olevan korkeampi Pelaajat joutuvat liikkumaan enemmän hakeakseen vapaata tilaa kentällä, joka puolestaan aktivoi puolustavan joukkueen pelaajia.
first_indexed 2023-03-22T10:00:23Z
format Pro gradu
free_online_boolean 1
fullrecord [{"key": "dc.contributor.author", "value": "Nevanlinna, Jaakko", "language": null, "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2008-01-08T08:17:32Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2008-01-08T08:17:32Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2002", "language": null, "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.other", "value": "oai:jykdok.linneanet.fi:892328", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/9240", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Jalkapallo on nopeuskest\u00e4vyyslaji, jossa suurin osa energiasta tuotetaan kuitenkin aerobisesti (keskiarvoinen syke 150-175 ly\u00f6nti\u00e4 minuutissa). Pelin intensiivisiss\u00e4 jaksoissa tukeudutaan my\u00f6s anaerobiseen energiantuottoon: kreatiinifosfaatti lyhyiss\u00e4 yksitt\u00e4isiss\u00e4 intensiivisiss\u00e4 jaksoissa ja anaerobinen glykolyysi pidemrniss\u00e4 intensiivisiss\u00e4 jaksoissa (veren laktaattipitoisuudet 2-8mmol/l, huippuarvo noin 12 mmol/l). (Bangsbo ym. 1991.) T\u00e4m\u00e4 pelin luonne asettaa haIjoittelulle tiettyj\u00e4 vaatimuksia: pelaajien kest\u00e4vyysominaisuuksia ja taitoa tulisi kehitt\u00e4\u00e4 samoissa haIjoitteissa. Siksi suurin osa fyysisest\u00e4 harjoittelusta jalkapallossa tulisi tehd\u00e4 pallon kanssa (Bangsbo 1994b). Pienpelit ovat hyvi\u00e4 harjoitteita t\u00e4h\u00e4n tarkoitukseen ja niiden s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 muuntelemalla kuormittavuutta voidaan s\u00e4\u00e4dell\u00e4. (Balsom 1998.) T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen l\u00e4ht\u00f6kohta oli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n valmennustiet\u00e4myksen lis\u00e4\u00e4minen jalkapallon kest\u00e4vyyshaIjoitteluun. Miten erilaiset 3 vastaan 3 -pienpelit kuorrnittavat verrattuna ottelukuorrnitukseen, ja ovatko ne sopivia harjoitusmuotoja pelinomaisten kest\u00e4vyysominaisuuksien kehitt\u00e4miseksi. Koeasetelma muotoiltiin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n valmennustiet\u00e4myksen pohjalta ja valitut harjoitteet olivat yleisesti k\u00e4ytettyj\u00e4 jalkapallossa. Tutkimuksessa selvitettiin 3 vastaan 3 -pienpelien fYsiologista kuormittavuutta kahdella eri pelisovelluksella: vapaat ja kahteen rajoitetut pallokosketukset. Pienpelikuormituksessa pelattiin ensiksi 4*3 min sitten 4*2 min ja lopuksi 4* 1 min, joissa vapaat ja kahteen rajoitetut pallokosketukset vaihtelivat. Kuormittavuuden mittareina k\u00e4ytettiin syd\u00e4men ly\u00f6ntitaajuutta ja veren keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 laktaattipitoisuutta. Lis\u00e4ksi tarkasteltiin pelaajien keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti liikkuman matkan jakautumista eri intensiteetteihin (paikallaan, k\u00e4vely, h\u00f6lkk\u00e4, juoksu ja spurtti) ja niihin k\u00e4ytetty\u00e4 aikaa. Pienpeleist\u00e4 saatuja tuloksia verrattiin varsmalseen ottelukuorrnitukseen (10 vastaan 10 + maalivahdit) tavoitteena selvitt\u00e4\u00e4 riitt\u00e4\u00e4k\u00f6 pienpeleiss\u00e4 aikaansaatu kuormitus yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n ja kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n pelinomaisia kest\u00e4vyysominaisuuksia. Tutkimuksen koehenkil\u00f6in\u00e4 toimi FC Jokrujen 1. divisioonatason pelaajia (n=6, 17-21 v.). Koehenkil\u00f6ist\u00e4 kolme oli jo pelannut yhden tai useamman kauden 1. divisioonassa ja muut pelaajista olivat oman ik\u00e4luokkamaajoukkueen pelaajia, joten pelaajien taitotaso oli riitt\u00e4v\u00e4 3 v 3 - pienpelitutkimuksen toteuttamiseksi. Sykkeet mitattiin tallentavalla Polarin sykemittarilla 5 sekunnin tallennusv\u00e4lill\u00e4 ( accurex plus), josta syketiedostot purettiin polarin 5.03 analyysiohjelmaan. Sykkeist\u00e4 laskettiin kunkin ty\u00f6jakson keskiarvot ja viimeisen 20 sekunnin keskiarvot graafisen tulostuksen pohjalta. Verin\u00e4ytteet, joista veren laktaattipitoisuus m\u00e4\u00e4ritettiin, otettiin sormenp\u00e4\u00e4st\u00e4 kapillaariin (25 ul) jokaisen ty\u00f6jakson j\u00e4lkeen ja lepon\u00e4yte ennen kuormitusta. Ottelukuormituksessa verin\u00e4ytteet otettiin ennen pelin alkua, puoliajalla ja ottelun j\u00e4lkeen. Pienpeli kuvattiin paikallaan olevalla videokameralla koko kent\u00e4n kuvakuimalla. Kuvanauhalta liikkumista analysoitiin tutkijan subjektiivisen arvioinnin perusteella sekunti sekunnilta, ja jokainen intensiteetin muutos ja niiden pituudet kuormitusjakson sis\u00e4ll\u00e4 tallennettiin SAGE Game Manager -tietokoneohjelmaan. Tallenetun tiedon perusteella ohjelma laski kunkin pelaajan liikkuman kokonaismatkan ja sen jakautumisen eri intensiteetteihin. Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisesti SPSS 10.0- Ja Excel 2000- taulukkolaskentaohjelmilla. Tulosten esitt\u00e4misess\u00e4 on k\u00e4ytetty keskiarvoja ja - hajontoja, rrunulli- ja maksimiarvoja sek\u00e4 variaatiokertoimia. Muuttujien v\u00e4lisi\u00e4 yhteyksi\u00e4 vertaiItiin Pearsonin korrelaatiokertoimella ja niiden eroja kaksisuuntaisella ttestill\u00e4 merkitsevyystasona p < ,05. Keskiarvosyke oli ottelukuormituksessa 164 \u00b1 1 ly\u00f6nti\u00e4 minuutissa, joka vastasi noin 82-83 % suhteellista tasoa maksimisykkeest\u00e4. Keskiarvoinen veren laktaattipitoisuus oli 30 minuutin kohdalla 6.3 mmol/l ja ottelun lopussa 6.5 mmol/l. Keskiarvosykkeet olivat minuutin ty\u00f6jaksossa 147 \u00b1 3 ly\u00f6nti\u00e4 minuutissa, kahden minuutin ty\u00f6jaksossa 160 \u00b1 2 ly\u00f6nti\u00e4 minuutissa ja kolmen minuutin ty\u00f6jaksossa 160 \u00b1 4 ly\u00f6nti\u00e4 minuutissa. Viimeisen kolmanneksen keskiarvo syke oli minuutin ty\u00f6jaksoissa 159 \u00b1 9 ly\u00f6nti\u00e4 minuutissa, kahden minuutin ty\u00f6jaksoissa 172 \u00b1 9 ly\u00f6nti\u00e4 minuutissa ja kolmen minuutin ty\u00f6jaksoissa 170 \u00b1 10 ly\u00f6nti\u00e4 minuutissa (suhteellinen taso 80, 87 ja 86 % maksimisykkeest\u00e4). Veren keskiarvoinen laktaattipitoisuus koko pienpelikuormituksessa oli 4,2 \u00b1 0,9 mmol/l (1 min 3,6 \u00b1 0,5,2 min 5,0 \u00b1 0,8 ja 3 min 4,2 \u00b1 1). Tutkimuksen merkitt\u00e4vimp\u00e4n\u00e4 tuloksena voidaan pit\u00e4\u00e4 3 v 3 -peliss\u00e4 kahden ja kolmen minuutin ty\u00f6jaksojen viimeisten kolmannesten keskiarvosykkeit\u00e4, jotka olivat huomattavasti korkeammat kuin ottelukuormituksessa. Tulosten perusteella 3 v 3 - pienpelill\u00e4 saadaan ottelutilannetta vastaava kuormitus yli kaksi minuuttia pitkill\u00e4 ty\u00f6jaksoilla viimeisen kolmanneksen keskiarvosykkeiden perusteella, ja siten se on sopiva harjoitusmuoto ainakin pelinomaisten kest\u00e4vyysominaisuuksien yll\u00e4pit\u00e4miseksi. Kuormitusaikaa pidemm\u00e4t palautustauot, ja kahta minuutttia pidemmiss\u00e4 kuormitusjaksoissa my\u00f6s kuormitusaikaa vastaava palautusaika, olivat liian pitki\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n kuormituksen aikaan saamiseksi. Vapailla ja kahteen rajoitetuilla pallokosketuksilla pelattujen pienpelien fysiologisessa kuormittavuudessa ei ollut eroja keskiarvosykkeiden, keskiarvoisen veren laktaattipitoisuuden ja liikkumisen perusteella, vaikka kahteen rajoitetuilla pallokosketuksilla olettaisi kuormituksen olevan korkeampi Pelaajat joutuvat liikkumaan enemm\u00e4n hakeakseen vapaata tilaa kent\u00e4ll\u00e4, joka puolestaan aktivoi puolustavan joukkueen pelaajia.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2008-01-08T08:17:32Z (GMT). No. of bitstreams: 1\njaneva.pdf: 4195608 bytes, checksum: 068f1936210b726b5fc7796658f1ee0d (MD5)\n Previous issue date: 2002", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.extent", "value": "84 lehte\u00e4.", "language": null, "element": "format", "qualifier": "extent", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.mimetype", "value": "application/pdf", "language": null, "element": "format", "qualifier": "mimetype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "fyysinen kest\u00e4vyys", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "pienpelit", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Pienpeliharjoitteiden fysiologinen kuormittavuus jalkapallossa", "language": null, "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "master thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-2002892328", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.dcmitype", "value": "Text", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "dcmitype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Pro gradu -tutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Master\u2019s thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Liikuntabiologian laitos", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Department of Biology of Physical Activity", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Liikuntafysiologia", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Exercise Physiology", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": "fi", "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "masterThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.oppiainekoodi", "value": "5011", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "oppiainekoodi", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "jalkapallo", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "pelaajat", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "kest\u00e4vyysharjoittelu", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "valmennus", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.content", "value": "fulltext", "language": null, "element": "format", "qualifier": "content", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.okm", "value": "G2", "language": null, "element": "type", "qualifier": "okm", "schema": "dc"}]
id jyx.123456789_9240
language fin
last_indexed 2025-02-18T10:55:59Z
main_date 2002-01-01T00:00:00Z
main_date_str 2002
online_boolean 1
online_urls_str_mv {"url":"https:\/\/jyx.jyu.fi\/bitstreams\/3b94ae16-833a-4094-ab9b-de6db4050942\/download","text":"janeva.pdf","source":"jyx","mediaType":"application\/pdf"}
publishDate 2002
record_format qdc
source_str_mv jyx
spellingShingle Nevanlinna, Jaakko Pienpeliharjoitteiden fysiologinen kuormittavuus jalkapallossa fyysinen kestävyys pienpelit Liikuntafysiologia Exercise Physiology 5011 jalkapallo pelaajat kestävyysharjoittelu valmennus
title Pienpeliharjoitteiden fysiologinen kuormittavuus jalkapallossa
title_full Pienpeliharjoitteiden fysiologinen kuormittavuus jalkapallossa
title_fullStr Pienpeliharjoitteiden fysiologinen kuormittavuus jalkapallossa Pienpeliharjoitteiden fysiologinen kuormittavuus jalkapallossa
title_full_unstemmed Pienpeliharjoitteiden fysiologinen kuormittavuus jalkapallossa Pienpeliharjoitteiden fysiologinen kuormittavuus jalkapallossa
title_short Pienpeliharjoitteiden fysiologinen kuormittavuus jalkapallossa
title_sort pienpeliharjoitteiden fysiologinen kuormittavuus jalkapallossa
title_txtP Pienpeliharjoitteiden fysiologinen kuormittavuus jalkapallossa
topic fyysinen kestävyys pienpelit Liikuntafysiologia Exercise Physiology 5011 jalkapallo pelaajat kestävyysharjoittelu valmennus
topic_facet 5011 Exercise Physiology Liikuntafysiologia fyysinen kestävyys jalkapallo kestävyysharjoittelu pelaajat pienpelit valmennus
url https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/9240 http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-2002892328
work_keys_str_mv AT nevanlinnajaakko pienpeliharjoitteidenfysiologinenkuormittavuusjalkapallossa