| description |
Henriikka Järveläinen. Keski-ikäisten miesten ja naisten maksimaalisen hapenottokyvyn kehitys puolen vuoden aikana. Liikuntafysiologian Pro gradu-tutkielma (liikuntabiologian laitos). Syksy 2004. Jyväskylän yliopisto. Asiasanat: Maksimaalinen hapenottokyky, submaksimaalinen polkupyöräergometritesti, työkyky, keski-ikäiset Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia vaikuttaako testausinterventio 50-vuotiaiden Helsingin kaupungin työntekijöiden maksimaalisen hapenottokyvyn kehitykseen, ja aktivoiko testaukseen osallistuminen liikunnan harrastuneisuuden kasvua. Työhypoteesi tässä tutkimuksessa oli, että testausinterventio aktivoi 50-vuotiaista ihmistä kehittämään maksimaalista hapenottokykyä samalla tavalla molemmilla sukupuolilla. Helsingin kaupungin liikuntapoliittisen ohjelman vuoden 2002 kehittämishankkeeksi otettiin helsinkiläisen, vuonna 1952 syntyneen ikäluokan kestävyyskuntotestaus. Helsinkiläisille järjestettiin maksuton kestävyyskuntotesti vuonna 2002. Keväällä 2003 Helsingin kaupungin liikuntaviraston henkilöstöliikunta tarjosi maksuttoman uusintatestauksen Helsingin kaupungin työntekijöille, jotka osallistuivat kuntotestaukseen vuoden 2002 syys-joulukuussa. Vuonna 2002 kaupungin omia työntekijöitä testattiin yhteensä 159 ja uusintamittauksiin ilmoittautui 76 henkilöä; 60 naista ja 16 miestä. Koehenkilöille tehtiin ensin esimittaukset, joissa mitattiin paino, pituus, rasvaprosentti ja verenpaine ja kyseltiin omista liikuntatottumuksista. Tämän jälkeen koehenkilöt suorittivat Polarin OwnIndex-leposyke -kuntotestin. Polarin testin jälkeen suoritettiin varsinainen submaksimaalinen kuntomittaus Tunturin T-Ware polkupyöräergometritestin avulla. Lopuksi koehenkilö sai henkilökohtaisen palautteen testistä ja liikuntaohjeet. Testit suoritettiin huhti-toukokuussa vuonna 2003. Tilastollisina analyyseinä tutkimuksessa käytettiin SPSS-ohjelmaa, josta käytettiin T-testiä, ANOVAa, Pearsonin korrelaatiomatriisia, ja ristiintaulukointia. Muita menetelmiä olivat regressiokäyrä ja Effect Size-metodi. Tilastollisessa merkitsevyydessä on käytetty vakiintunutta käytäntöä. Tulokset osoittivat, että naisten maksimaalinen hapenottokyky laski vuoteen 2003 mennessä merkitsevästi (p=0,005); arvioidut keskiarvoiset maksimaaliset hapenkulutusarvot olivat vuonna 2002 naisilla 32,1±4,8 ml/kg/min ja vuonna 2003 30,8±4,0 ml/kg/min. Miehillä ei löydetty merkitsevyyttä (p=0,138); tulokset 2002 olivat 38,7±6,0 ml/kg/min ja vuonna 2003 37,6±5,2 ml/kg/min. Polarin kuntotestitulokset erosivat huomattavasti pp-ergometritestituloksista (ero naisilla 8,8 ml/kg/min ja miehillä 2,5 ml/kg/min). Naisilla oli myös MET-yksikön välinen ero merkitsevästi laskenut (p=0,004) ja hapenkulutuksen väliltä löytyi merkitsevä ero (p=0,036). Miehillä ei löydetty tilastollisia merkitsevyyksiä (p=0,135). Maksimaalisissa polkemistehoissa naisilla ero vuoteen 2002 verrattuna oli merkitsevästi laskenut (p=0,029, 2002: 145,4±24,1W ja 2003:140,4±20,0 W), mutta miehillä ei ollut tilastollista merkitsevyyttä (p=0,330, 2002: 230,3±27,0 W ja 2003: 225,5±26,6 W). Naisten ja miesten painoindeksit olivat pysyneet suurin piirtein samalla tasolla koko tutkimuksen ajan. Naisten painoindeksi vuonna 2002 oli 24,2±2,72 ja miesten 26,1±4,60. Rasvaprosenteissa oli suuremmat muutokset (pnaiset=0,828 ja pmiehet<0,001). Miehillä ero oli siis tilastollisesti erittäin merkitsevä. Naiset saivat vuoden 2002 arvokseen 31,6±4,92 % ja miehet 23,0±4,78 % ja vuonna 2003 vastaavat arvot naisilla oli 34,2±4,64 % ja miehillä 25,5±4,72 %. Verenpaineessa naisilla erot olivat tilastollisesti erittäin merkitsevä (p<0,001). Yksilöllisestä liikuntaharrastuksista erityisesti kuntoliikunnan harrastamisella oli merkittävä positiivinen korrelaatio maksimaalisen hapenkulutuksen kanssa. Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että keski-ikäisten liikuntatottumuksiin ei pystytä vaikuttamaan ainoastaan testausintervention avulla. Lisäksi tulokset osoittivat, että 50-vuotiaat Helsingin kaupungin työntekijänaiset ovat miehiä kiinnostuneempia maksimaalisesta hapenottokyvystään. Lisäksi työn tunteminen rasittavaksi, kuntoliikunnan harrastaminen ja työmatkaan kulunut aika vaikuttavat merkittävästi keski-ikäisten maksimaaliseen hapenottokykyyn.
|
| fullrecord |
[{"key": "dc.contributor.author", "value": "J\u00e4rvel\u00e4inen, Henriikka", "language": null, "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2008-01-08T08:17:32Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2008-01-08T08:17:32Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2004", "language": null, "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.other", "value": "oai:jykdok.linneanet.fi:958387", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/9239", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "Henriikka J\u00e4rvel\u00e4inen. Keski-ik\u00e4isten miesten ja naisten maksimaalisen hapenottokyvyn kehitys puolen vuoden aikana. Liikuntafysiologian Pro gradu-tutkielma (liikuntabiologian laitos). Syksy 2004. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto. Asiasanat: Maksimaalinen hapenottokyky, submaksimaalinen polkupy\u00f6r\u00e4ergometritesti, ty\u00f6kyky, keski-ik\u00e4iset T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia vaikuttaako testausinterventio 50-vuotiaiden Helsingin kaupungin ty\u00f6ntekij\u00f6iden maksimaalisen hapenottokyvyn kehitykseen, ja aktivoiko testaukseen osallistuminen liikunnan harrastuneisuuden kasvua. Ty\u00f6hypoteesi t\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa oli, ett\u00e4 testausinterventio aktivoi 50-vuotiaista ihmist\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n maksimaalista hapenottokyky\u00e4 samalla tavalla molemmilla sukupuolilla. Helsingin kaupungin liikuntapoliittisen ohjelman vuoden 2002 kehitt\u00e4mishankkeeksi otettiin helsinkil\u00e4isen, vuonna 1952 syntyneen ik\u00e4luokan kest\u00e4vyyskuntotestaus. Helsinkil\u00e4isille j\u00e4rjestettiin maksuton kest\u00e4vyyskuntotesti vuonna 2002. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2003 Helsingin kaupungin liikuntaviraston henkil\u00f6st\u00f6liikunta tarjosi maksuttoman uusintatestauksen Helsingin kaupungin ty\u00f6ntekij\u00f6ille, jotka osallistuivat kuntotestaukseen vuoden 2002 syys-joulukuussa. Vuonna 2002 kaupungin omia ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 testattiin yhteens\u00e4 159 ja uusintamittauksiin ilmoittautui 76 henkil\u00f6\u00e4; 60 naista ja 16 miest\u00e4. Koehenkil\u00f6ille tehtiin ensin esimittaukset, joissa mitattiin paino, pituus, rasvaprosentti ja verenpaine ja kyseltiin omista liikuntatottumuksista. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen koehenkil\u00f6t suorittivat Polarin OwnIndex-leposyke -kuntotestin. Polarin testin j\u00e4lkeen suoritettiin varsinainen submaksimaalinen kuntomittaus Tunturin T-Ware polkupy\u00f6r\u00e4ergometritestin avulla. Lopuksi koehenkil\u00f6 sai henkil\u00f6kohtaisen palautteen testist\u00e4 ja liikuntaohjeet. Testit suoritettiin huhti-toukokuussa vuonna 2003. Tilastollisina analyysein\u00e4 tutkimuksessa k\u00e4ytettiin SPSS-ohjelmaa, josta k\u00e4ytettiin T-testi\u00e4, ANOVAa, Pearsonin korrelaatiomatriisia, ja ristiintaulukointia. Muita menetelmi\u00e4 olivat regressiok\u00e4yr\u00e4 ja Effect Size-metodi. Tilastollisessa merkitsevyydess\u00e4 on k\u00e4ytetty vakiintunutta k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4. Tulokset osoittivat, ett\u00e4 naisten maksimaalinen hapenottokyky laski vuoteen 2003 menness\u00e4 merkitsev\u00e4sti (p=0,005); arvioidut keskiarvoiset maksimaaliset hapenkulutusarvot olivat vuonna 2002 naisilla 32,1\u00b14,8 ml/kg/min ja vuonna 2003 30,8\u00b14,0 ml/kg/min. Miehill\u00e4 ei l\u00f6ydetty merkitsevyytt\u00e4 (p=0,138); tulokset 2002 olivat 38,7\u00b16,0 ml/kg/min ja vuonna 2003 37,6\u00b15,2 ml/kg/min. Polarin kuntotestitulokset erosivat huomattavasti pp-ergometritestituloksista (ero naisilla 8,8 ml/kg/min ja miehill\u00e4 2,5 ml/kg/min). Naisilla oli my\u00f6s MET-yksik\u00f6n v\u00e4linen ero merkitsev\u00e4sti laskenut (p=0,004) ja hapenkulutuksen v\u00e4lilt\u00e4 l\u00f6ytyi merkitsev\u00e4 ero (p=0,036). Miehill\u00e4 ei l\u00f6ydetty tilastollisia merkitsevyyksi\u00e4 (p=0,135). Maksimaalisissa polkemistehoissa naisilla ero vuoteen 2002 verrattuna oli merkitsev\u00e4sti laskenut (p=0,029, 2002: 145,4\u00b124,1W ja 2003:140,4\u00b120,0 W), mutta miehill\u00e4 ei ollut tilastollista merkitsevyytt\u00e4 (p=0,330, 2002: 230,3\u00b127,0 W ja 2003: 225,5\u00b126,6 W). Naisten ja miesten painoindeksit olivat pysyneet suurin piirtein samalla tasolla koko tutkimuksen ajan. Naisten painoindeksi vuonna 2002 oli 24,2\u00b12,72 ja miesten 26,1\u00b14,60. Rasvaprosenteissa oli suuremmat muutokset (pnaiset=0,828 ja pmiehet<0,001). Miehill\u00e4 ero oli siis tilastollisesti eritt\u00e4in merkitsev\u00e4. Naiset saivat vuoden 2002 arvokseen 31,6\u00b14,92 % ja miehet 23,0\u00b14,78 % ja vuonna 2003 vastaavat arvot naisilla oli 34,2\u00b14,64 % ja miehill\u00e4 25,5\u00b14,72 %. Verenpaineessa naisilla erot olivat tilastollisesti eritt\u00e4in merkitsev\u00e4 (p<0,001). Yksil\u00f6llisest\u00e4 liikuntaharrastuksista erityisesti kuntoliikunnan harrastamisella oli merkitt\u00e4v\u00e4 positiivinen korrelaatio maksimaalisen hapenkulutuksen kanssa. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tulokset osoittavat, ett\u00e4 keski-ik\u00e4isten liikuntatottumuksiin ei pystyt\u00e4 vaikuttamaan ainoastaan testausintervention avulla. Lis\u00e4ksi tulokset osoittivat, ett\u00e4 50-vuotiaat Helsingin kaupungin ty\u00f6ntekij\u00e4naiset ovat miehi\u00e4 kiinnostuneempia maksimaalisesta hapenottokyvyst\u00e4\u00e4n. Lis\u00e4ksi ty\u00f6n tunteminen rasittavaksi, kuntoliikunnan harrastaminen ja ty\u00f6matkaan kulunut aika vaikuttavat merkitt\u00e4v\u00e4sti keski-ik\u00e4isten maksimaaliseen hapenottokykyyn.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2008-01-08T08:17:32Z (GMT). No. of bitstreams: 1\nURN_NBN_fi_jyu-200585.pdf: 2089072 bytes, checksum: 7b1497e679054f006fa16116df06ca98 (MD5)\n Previous issue date: 2004", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.extent", "value": "71 sivua", "language": null, "element": "format", "qualifier": "extent", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.mimetype", "value": "application/pdf", "language": null, "element": "format", "qualifier": "mimetype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": "en", "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Keski-ik\u00e4isten miesten ja naisten maksimaalisen hapenottokyvyn kehitys puolen vuoden aikana", "language": null, "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "master thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-200585", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.dcmitype", "value": "Text", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "dcmitype", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Pro gradu -tutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Master\u2019s thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Liikuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Sport and Health Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Liikuntabiologian laitos", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Department of Biology of Physical Activity", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Liikuntafysiologia", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Exercise Physiology", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": "fi", "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "masterThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.oppiainekoodi", "value": "5011", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "oppiainekoodi", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "miehet", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "naiset", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "keski-ik\u00e4iset", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "hapenotto", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "maksimaalinen hapenotto", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "kuntoliikunta", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "fyysinen kunto", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "suorituskyky", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "toimintakyky", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.content", "value": "fulltext", "language": null, "element": "format", "qualifier": "content", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.okm", "value": "G2", "language": null, "element": "type", "qualifier": "okm", "schema": "dc"}]
|