| Summary: | Sosiaalisen median yleistymisen myötä ihmisten vuorovaikutustapa ja kommunikaatio ovat muuttuneet merkittävästi. Tämän tutkielman keskiössä olivat sosiaalisen median käytön kognitiiviset vaikutukset. Vaikka sosiaalisen median käytöstä on havaittu lukuisia hyötyjä, siihen liittyy myös negatiivisia vaikutuksia kognitiivisiin toimintoihin. Tässä tutkielmassa vaikutusten tarkastelu alkoi ensin sosiaalisen median määrittelyllä, sekä sen historian ja palveluiden kehitystrendien hahmottamisella. Tärkeäksi katsottiin palveluiden algoritmien ja etenkin suositusalgoritmien roolin ihmisen kognitiivisiin toimintoihin vaikuttavina tekijöinä, sillä ne voivat ohjata käyttäjiä tietynlaiseen sisältöön vaikuttaen siten heidän huomionsa suuntautumiseen, sekä edesauttaen mahdollisen riippuvuuden syntymistä. Ymmärrys etenkin tuoreiden sosiaalisen median ilmiöiden vaikutuksista kognitiivisten toimintojen kontekstissa on keskeistä. Tutkielma suoritettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, tarkastellen olemassa olevaa tutkimustietoa sosiaalisen median käytön vaikutuksista kognitiivisiin prosesseihin. Tässä tutkielmassa keskityttiin erityisesti keskittymiskykyyn, muistiin, viivästyneeseen tyydytykseen ja mielenterveyteen. Kerätyn tutkimuskirjallisuuden osoittamat tulokset koottiin synteesiin, josta selvisi sosiaalisen median käytöllä olevan monimuotoisia vaikutuksia jokaiseen valittuun kognition osa-alueeseen. Tutkielman aineisto kerättiin pääasiassa Google Scholarin ja Scopuksen avulla. Tämä kirjallisuuskatsaus pyrki tarjoamaan kattavan käsityksen sosiaalisen median käytön kognitiivisista vaikutuksista ja korostamaan tähän laajalle levinneeseen ilmiöön liittyviä mahdollisia hyötyjä ja riskejä ihmisen yleisessä hyvinvoinnissa. Sosiaalisen median merkitys ihmisten elämässä kasvaa jatkuvasti, ja ymmärtäminen sen vaikutuksista kognitiivisiin toimintoihin on olennaista yhteiskunnan kehittymisen ja hyvinvoinnin kannalta. Tutkielma toi esiin tarpeen jatkotutkimukselle sosiaalisen median vaikutuksista kognitiivisiin toimintoihin eri konteksteissa ja eri käyttäjäryhmien keskuudessa. Tämä auttaisi ymmärtämään paremmin, miten digitaalinen ympäristö muokkaa ihmisen ajattelua ja käyttäytymistä, sekä tarjoaisi mahdollisuuksia kehittää toimenpiteitä, jotka edistävät sosiaalisen median positiivisia vaikutuksia samalla minimoiden sen haitat.
|
|---|