| Summary: | Heittokäden akuutit- ja rasitusperäiset urheiluvammat ovat yleisiä yli olan heittolajeissa. Aiemmassa kirjallisuudessa on havaittu erilaisten yläraajan toiminnallisten liikkuvuus- ja lihasvoimaominaisuuksien olevan yhteydessä heittokäden loukkaantumisiin. Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella keihäänheittäjien yläraajan liikkuvuus- ja voimaominaisuuksien yhteyttä heittävän käden urheiluvammoihin viiden kuukauden seurannassa.
Tutkimus oli Jyväskylän yliopiston ja Huippu-urheilun instituutin (KIHU) yhteistyönä toteutettu seurantatutkimus. Aineistona oli 26 maajoukkuetason keihäänheittäjää, joista 12 oli miehiä. Tutkittavien ikä oli keskimäärin 23.2 (SD 4.3) -vuotta. Miesten heittoennätys oli keskimäärin 76.20 (SD 6.10) ja naisten 55.40 (SD 4.28) metriä. Tutkimuksessa mitattiin muun muassa urheilijoiden olkanivelen sisä- ja ulkokiertoliikkuvuus sekä maksimaalinen isometrinen voima. Urheiluvammojen viiden kuukauden seurantakeruu toteutettiin lähettämällä The Oslo Sports Trauma Research Center Overuse Injury (OSTRC-H) -kysely urheilijoille viikoittain. Aineisto analysoitiin verraten vammoja saaneita ja ei-saaneita urheilijoita kahden riippumattoman otoksen t-testillä ja Mann-Whitney U-testillä.
Koko aineiston tarkastelussa olka- ja kyynärnivelen liikkuvuustestien tulokset eivät eronneet ei-loukkaantuneiden ja loukkaantuneiden välillä (p = 0.247–0.972). Toiminnallisten voimatestien tuloksista kyynärvarren kehonpainoon normalisoidun pronaatiovoiman raajojen välinen ero oli ei-loukkaantuneilla heikompi (0.04, SD 0.32) kuin loukkaantuneilla (0.49, SD 0.40) (p = 0.008). Lisäksi kyynärvarren pronaatiovoiman suhde oli ei-loukkaantuneilla heikompi (1.01, SD 0.12), kuin loukkaantuneilla (1.20, SD 0.18) (p = 0.006).
Tutkielman johtopäätöksenä todetaan, että mieskeihäänheittäjien heittokäden olkanivelen sisäkiertovoiman heikkous suhteessa ei-heittävään käteen saattaa olla yhteydessä heittokäden kyynärpään vammoihin. Tässä tutkimuksessa heittokäden nivelten liikelaajuuksilla ei havaittu yhteyttä urheiluvammoihin.
Acute and overuse sports injuries in the throwing arm are common in overhead throwing sports. Previous literature has identified various upper extremity functional range of motion and muscle strength characteristics associated with injuries to the throwing arm. The purpose of this thesis was to investigate the connections between upper extremity range of motion and muscle strength in javelin throwers and sports injuries to the throwing arm during a five-month follow-up.
This follow-up study was conducted in collaboration between the University of Jyväskylä and Finnish Institute of High Performance Sport (KIHU). The sample consisted of 26 national-level javelin throwers, including 12 males, with a mean age of 23.2 (SD 4.3) years. The average throwing records were 76.20 (SD 6.10) meters for males and 55.40 (SD 4.28) meters for females. In the study, measurements included, among other variables, athletes' shoulder internal and external rotation range of motion, as well as maximal isometric strength. Acute and overuse injuries were recorded using the Oslo Sports Trauma Research Center Overuse Injury (OSTRC-H) questionnaire sent to athletes weekly. Data were analyzed by comparing athletes with and without injuries using independent samples t-tests and Mann-Whitney U tests.
In the overall analysis of the data, there were no differences in the results of shoulder and elbow joint mobility tests between injured and uninjured athletes (p = 0.247–0.972). However, among the functional strength test results, the non-injured group exhibited weaker forearm pronation strength normalized to body weight (0.04, SD 0.32) compared to the injured group (0.49, SD 0.40) (p = 0.008). Additionally, the forearm pronation strength ratio was weaker in the non-injured group (1.01, SD 0.12) compared to the injured group (1.20, SD 0.18) (p = 0.006).
In conclusion, this study suggests that the weakness in internal rotation strength of the throwing arm shoulder in male javelin throwers may be associated with elbow injuries in the throwing arm. No association between joint range of motion and sports injuries was observed in this study.
|
|---|