| Summary: | Videopelien saatavuus ja pelaaminen on lisääntynyt räjähdysmäisesti, peleihin ja pelialaan panostetaan enemmän ja alalle voi kouluttautua jo useammassa oppilaitoksessa Suomessa. Myös pelaamisen tutkimus on lisääntynyt ja videopeleillä on havaittu olevan paljon erilaisia positiivisia vaikutuksia. Etenkin kieltenoppimista on tutkittu paljon ja videopelien on todettu olevan hyödyllisiä kieltenoppimisen kannalta (esimerkiksi Reinhardt, 2019; Sundqvist & Sylvén 2012; Uuskoski, 2011). Usein tyttöjen osuus näissä tutkimuksissa on kuitenkin ollut melko vähäistä. Syyksi tähän on arveltu, että tytöt eivät pelaa, he eivät pelaa yhtä paljon kuin pojat tai he pelaavat erilaisia pelejä (esimerkiksi Saarela, 2010; Uuskoski, 2011; Phan, Jardina and Hoyle, 2012). Perinteisesti tyttöjä ei ole myöskään välttämättä hyväksytty osaksi videopelien maailmaa, esimerkkinä tästä ongelmallinen Gamergate -ilmiö. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, kokevatko tytöt oppivansa kieliä videopelejä pelaamalla, tutkia heidän pelikäyttäytymistään ja -mieltymyksiään sekä kokemuksiaan niin videopelien pelaamisesta kuin kielenoppimisesta.
Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, jossa oli sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä, ja siihen vastasi yhteensä 84 naista. Osallistujien vähäisyyden takia ja siksi, että heistä suurin osa oli suomalaisia, tuloksia voidaan pitää enintään suuntaa antavina ja ne tulee ymmärtää Suomen kontekstissa. Tuloksista kävi ilmi, että vaikka suurin osa vastaajista koki oppineensa kieltä videopelejä pelaamalla, moni koki myös, että tämä ei näkynyt heidän arvosanoissaan. Etenkin sanaston ja luetun- ja kuullun ymmärryksen koettiin parantuneen. Osallistujat kokivat, että yhtenä isoimpana syynä tällaiseen kielenkehitykseen on se, että pelit ovat pääosin englanninkielisiä, jolloin tarinan ja pelissä etenemisen kannalta pelaajan on pakko oppia ymmärtämään pelin kieltä. Toisin sanoen tytöt motivoituivat oppimaan kieltä edetäkseen pelissä ja nauttiakseen siitä enemmän. Pelien suuren kirjon takia sopivan aineistoa löytäminen eri asioista kiinnostuneille, eri tasoisilla ja erityyppisille oppijoille on helppoa, minkä takia pelejä voitaisiin käyttää edistämään kieltenoppimista kouluissa.
|
|---|