| Summary: | Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää vuonna 1985 voirnaanastuneiden
peruskoululain ja -asetuksen vaikutusta peruskoulun
opetussuunnitelrnajärjestelrnään. Erityisen kiinnostuksen
kohteena on se, miten kotiseudun kulttuuriperinne ilmenee peruskoulun
ala-asteen opetussuunnitelmissa.
Voimassa oleva, peruskoulun toimintaa säätelevä asetus antaa
kunnille mahdollisuuden ottaa huomioon opetuksessa paikalliset
olosuhteet ja käsitellä opetettavia asioita kunnan omasta kulttuuriperinteestä
käsin. Lisäksi kunnilla on itsenäistä päätäntävaltaa
opetussuunnitelrniensa suhteen. Tätä tutkimusta tehtäessä
ovat ensimmäiset em. lain puitteissa toimineet kunnalliset
opetussuunnitelrnatoirnikunnat lopettamassa toimikauttaan.
Varsinaisena tutkirnustehtävänä oli selvittää niitä rnahdollisuuksia,
joita nykyinen lainsäädäntö antaa kunnan opetussuunnitelman
laadinnassa ja erityisesti sitä, miten kunnat ovat käyttäneet
lain ja asetuksen suomaa mahdollisuutta hyväkseen tuoda
esille oman kunnan kulttuuriperinnettä. Tutkimuksessa tarkastellaan
myös museoiden mahdollisuuksia toimia koulujen apuna
kotiseudun kulttuuriperinnön välittäjinä. Tutkimuksen empiirisen
osan tarkoituksena oli selvittää sitä, miten kunnalliset
opetussuunnitelmat on laadittu alueellisesti, tässä tapauksessa
Keski-Pohjanmaalla. Empiirisen tutkimuksen avulla pyrittiin
saarnaan myös tietoa siitä, miten opetussuunnitelrnatoirnikunnat
ovat työskennelleet ensimmäisenä toimikautenaan.
Tutkimuksessa kuvataan myös käytännöstä saatujen esimerkkien
perusteella museon ja koulun välistä vuorovaikutusta ja kokemuksia
museon käytöstä kouluopetuksen tukena.
Tarkastelu osoitti, että peruskoululaki ja -asetus antavat kunnille
liikkumavaraa opetussuunnitelmien sisältöjen suhteen. Hyvin
monissa oppiaineissa ja aihekokonaisuuksissa voidaan tuoda
esille oman kotiseudun kulttuuriperintöä ja näin välittä tietoa
oppilaille heidän omasta kokernuspiiristään käsin. Tarkastelu
toi esille myös tarpeen koulun yhteistyöstä ympäröivän yhteiskunnan kanssa.
Kyselylomakkeen avulla suoritettu empiirinen tutkimus osoitti,
että kunnalliset opetussuunnitelmatoimikunnat ovat vasta työnsä
alussa. Opetussuunnitelmatyöhön on päästy käsiksi, mutta nyt
ollaan toteutuksen kynnyksellä. Kunnallisen opetussuunnitelman
toteutuminen vaatii ennenkaikkea opettajien perehtymistä opetussuunnitelmaan
sekä kunnallista oppimateriaalia. Materiaalin
teossa ovat monet kunnat ongelman edessä, koska tarvittavia
henkilöresursseja ei ole käytettävissä. Periaattessa opetussuunnitelmatoimikunnat
suhtautuvat kuitenkin myönteisesti tehtäväänsä.
Nykyinen opetussuunnitelmajärjestelmä vaatii pitkäjänteistä ja
suunnitelmallista työskentelyä kunnissa. Suunnitelmallisuutta
tarvitaan niin opetussuunnitelman laatijoilta kuin toteuttajiltakin.
Edellytykset omaperäisen, kunnan kulttuuriperintöön
kiinnittyvälle, opetussuunnitelman
mutta mistä löytyvät ne innokkaat
laatimiselle ovat olemassa,
alullepanijat, jotka saavat
kaikki muutkin opetustyössä mukana olevat innostumaan kunnallisesta
opetussuunnitelmasta ja sen kehittämisestä?
|
|---|