| Yhteenveto: | Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten monipuolisia
aineksia kolmen suurimman kustantajan uusimmat
aapiskirjat tarjoavat lapsen maailmankuvan ja luontokuvan
rakentumiselle. Tarkastelin aapisia lähemmin luontokuvan
kannalta. Yhtenä tärkeänä tutkimuksen kohteena oli aapisten
lukukappaleiden ja kuvituksen välittämän luontoon kohdistuvan
tiedon totuudenmukaisuus. Onko tieto johdonmukaista
alkuopetuksen muun ympäristöön kohdistuvan opetuksen
kanssa? Selvittelin myös, minkä toimijan kannalta aapiset
pääasiassa näkevät luonnon ja millaista ihmisen ja
luonnon välistä suhdetta ne tukevat. Koska tarkoitukseni
oli luonnehtia aapisia mahdollisimman tarkasti, analysoin
kustakin kirjasta lukukappaleiden realistisuustason, päähenkilöt
ja erilaisten tekstityyppien osuudet. Tutkimuksessa
olivat mukana Aapiskirja (Otava), Aapinen (WSOY) ja
Iloinen Aapinen (Weilin+ Göös).
Erilaiset fiktiiviset kertomukset ovat pääasiallisin tekstityyppi
aapisissa. Runot ovat toiseksi suurin ryhmä faktatekstien
ja näytelmien osuuden ollessa hyvin pieni. Jokaisen
aapisen sisällössä painottuu eri tavalla fiktiivisten
kertomusten arkielämän kuvaukseen liittyvät kertomukset,
sadut ja tarinat sekä faabelit. Päähenkilöiden esiintymisessä
on myös kirjakohtaisia eroja. Useimmiten päähenkilöinä
esiintyvät lapset, satuolennot ja personoidut
eläimet. Kirjat painottavat myös eri tavoin realiteetit
huomioon ottavia ja mielikuvituksenomaisia ratkaisuja.
Aapisissa kuvataan lapsen lähiympäristöä ja kotiseutua
laajemman ympäristön jäädessä vähemmälle. Kaupunkiympäristö
on myös hyvin vähän esillä. Otavan ja WSOY:n aapiset
tarjoavat totuudenmukaista tietoa luontokuvan jäsentymiselle
ja tukevat humanistista ihmisen ja luonnon välistä
suhdetta. Weilin+ Göösin aapinen tukee mystistä luontosuhdetta
ja henkistää myös elottoman luonnon kohteet.
|
|---|