| Yhteenveto: | Pro gradu -tutkielmassani kysyn millaisena miehet kokevat eronjälkeisen vanhemmuuden.
Aihetta on tutkittu melko vähän, sillä pääpaino sosiaalityön tutkimuksessa on ollut lapsi- ja
perhetutkimuksessa. Tutkielmani yhteiskunnallinen merkittävyys nousee tarpeesta, joka
aiheutuu miestä tarkastelevan tutkimuksen vähäisyydestä. Ennen kaikkea on tärkeää saada
tietoa siitä, miten miehet kokevat eron jälkeisen vanhemmuuden, millaisena heidän suhteensa
lapsiin ja entiseen puolisoon näyttäytyy sekä siitä millaiset asiat näyttäytyvät haasteellisina
ja rakentavina miesten kokemusten kautta.
Tutkielmani on kategoria-analyyttinen, jonka tarkoituksena on purkaa normatiiviseen vahvan
maskuliinisuuden omaavaan mieskuvaan liittyvää sukupuolikonstruktiota ja rakentaa
sitä aineistossani tuotettavana mieskuvaan liittyvänä vastapuheena. Tutkielmani keskeisin
tutkimuskysymys on millaista isyyttä miehet rakentavat eron jälkeisessä vanhemmuudessa
sukupuolen näkökulmasta. Kysymys on siitä, millaista miestä aineistoni miehet rakentavat
suhteessa normatiiviseen mieskuvaan. Tutkielmani on sekä teoriasidonnainen että aineistolähtöinen
laadullinen tutkimus. Tutkielmani teoreettinen viitekehys liittyy vanhemmuutta
tarkastelevaan sukupuolitutkimuksen viitekehykseen sosiaalityön näkökulmasta, jonka
tarkempana jäsennyksenä on queer-teoreettinen sukupuolen ja heteronormatiivisen näkökulman
purkaminen. Tutkimusaineistoni koostuu Erovanhemmuuskirjoitukset 2011-2012
-aineistosta, jonka olen hankkinut Tampereen yliopiston Yhteiskuntatieteellisestä tietoarkistosta
tammikuussa 2016. Aineisto on tuotettu yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden
Seuran ja Hyvä Erovanhemmuus ry:n järjestämän avoimen "Vanhemmuus eron jälkeen" -
kirjoituskilpailun kautta. Aineisto koostuu kirjoituskilpailuun osallistuneiden miesten ja
naisten kirjoituksista. Tutkielmani aineistona ovat miesten kirjoitukset.
Tutkimustulosten perusteella miesten eron jälkeisessä vanhemmuudessa ilmenee altavastaajuutta,
valtataistelijuutta ja aktiivista toimijuutta. Miesten tuottama vastapuhe liittyi
tuomioistuimen toimintaan, sosiaaliviranomaisten toimintaan ja entisen puolison toimintaan.
Miehet rakentavat vanhemmuutta eron jälkeen vahvasti entisen puolison ja vanhempien
yhteistoimijuuden kautta. Tähän liittyy miehen selkeä pyrkimys olla entisen puolison
kanssa tasaveroinen vanhempi lasten elämässä. Altavastaajuus, valtataistelijuus ja aktiivinen
toimijuus olivat selvästi sidoksissa suhteeseen lasten ja entisen puolison kanssa. Keskeisin
syy kolmen eri toimijuuden ilmenemiselle on isän ja lasten eron jälkeiseen suhteeseen
liittyvissä haasteissa. Nämä haasteet vaikuttavat vanhemmuuden rakentumiseen.
|
|---|