Yhteenveto: | Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin sitä, millaista on toimia johtajana koulun erilaisissa kriisitilanteissa. Keskeisenä kiinnostuksen kohteena oli rehtoreiden johtamisosaaminen kriisitilanteissa ja sitä tutkittiin selvittämällä, millaisista ulottuvuuksista johtamisosaaminen kriisitilanteissa koostui ja millaisia asioita näihin ulottuvuuksiin liittyi. Lisäksi tarkasteltiin sitä, erosiko johtamisosaaminen työkokemuksen mukaan muodostetuissa ryhmissä.
Tutkimuskohteena olivat neljän suomalaisen kunnan kaikki suomenkielisten peruskoulujen rehtorit. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, jossa tutkittavat vastasivat ensin väittämiin ja lopuksi avoimiin kysymyksiin. Vastauksia saatiin 28. Tutkimus toteutettiin monimenetelmällisesti eli mixed methods -tutkimuksena. Aineisto analysoitiin sekä määrällisillä että laadullisilla menetelmillä. Määrällisenä menetelmänä tutkimuksessa oli reliabiliteetin laskeminen Cronbachin alphan avulla sekä Mann-Whitney U-testi. Laadullinen analyysi toteutettiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksessa todettiin, että johtamisosaaminen kriisitilanteissa koostui viidestä ulottuvuudesta: päätöksenteko, vuorovaikutus, yhteistyö, oma jaksaminen ja joustavuus kriisitilanteissa. Tutkimus ei onnistunut tavoittamaan ulottuvuuksista päätöksenteon ja yhteistyön prosesseja, vaan niiden Cronbachin alpha -kertoimet jäivät alle 0,60 raja-arvon. Tutkimus onnistui kuitenkin tavoittamaan vuorovaikutuksen, oman jaksamisen ja joustavuuden prosessit sekä erittelemään
kaikkien ulottuvuuksien sisältöä. Työkokemuksen perusteella muodostettujen ryhmien väliltä ei löydetty tilastollisesti merkitsevää eroa johtamisosaamisessa
vuorovaikutuksen, oman jaksamisen tai joustavuuden suhteen.
|