Miljööterapeuttisten toimintaperiaatteiden soveltuvuus kouluyhteisöön

Tutkimuksessa selvitetään miljööterapeuttisten toimintaperiaatteiden soveltuvuutta kouluyhteisöön. Tutkimus on luonteeltaan teoreettinen ja lähestymistapa sosiaalipsykologinen. Tutkimuksen pohjana on käytetty asiantuntijahaastatteluja. Haastateltavina ovat olleet Oulun yliopiston psykiatrisen o...

Full description

Bibliographic Details
Main Authors: Pimiä, Marja, Puhakka, Marja-Leena
Other Authors: Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Faculty of Education and Psychology, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 1994
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/89508
Description
Summary:Tutkimuksessa selvitetään miljööterapeuttisten toimintaperiaatteiden soveltuvuutta kouluyhteisöön. Tutkimus on luonteeltaan teoreettinen ja lähestymistapa sosiaalipsykologinen. Tutkimuksen pohjana on käytetty asiantuntijahaastatteluja. Haastateltavina ovat olleet Oulun yliopiston psykiatrisen osaston apulaisprofessori Matti Isohanni, Kannuksen vanhainkodin johtaja Risto Soini ja projektipäällikkö Kalevi Kaipio. Heidän aloitteestaan on miljööterapiaa ja yhteisökasvatusta toteutettu Suomessa 1970-luvulta lähtien hoitoyhteisössä, vanhustyössä ja nuorten kasvatuslaitoksessa. Tutkimuksessa on käsitelty terapeuttista yhteisöä, yhteisöä organisaationa, systeemiteoriaa, yhteisökasvatusta, kouluyhteisöä sekä yhteistoiminnallista oppimista. Tutkimuksen pääteemat ovat miljööterapeuttisen yhteisön toimivuus, ongelmien ratkaisut yhteisössä, johtajan asema yhteisössä ja rakennetun ympäristön merkitys. Tutkimustulokset perustuvat teoriatietoon ja asiantuntijahaastatteluihin. Tutkimuksen päätuloksiksi saatiin, että miljööterapeuttisia ajatuksia voidaan toteuttaa soveltaen myös koulussa. Miljööterapia toimii koulussa silloin, kun kaikki osapuolet ovat ymmärtäneet toimintaperiaatteet ja ovat halukkaita yhdessä toteuttamaan niitä. Lisäksi on ymmärrettävä myös koulussa, että ongelmiin sisältyy kasvun mahdollisuus ja että kouluyhteisön toiminta tulisi perustua yhteistoimintaan. Rakennettu ympäristö ei nouse ratkaisevaksi tekijäksi, jos on ymmärretty miljööterapian periaate.