| Summary: | Huoli nuorten osallistamattomuudesta heräsi 2000-luvulla ja samalla myös siitä, ettei alakoulussa enää opiskeltu yhteiskunnallisia tietoja. Tässä tutkimuksessa tarkastelen
kirjallisuuden kautta rakentuneen aktiivisen kansalaisuuden ihannetta
perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa vuosina 1994, 2004 ja 2014.
Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteista tarkastellaan lukuja, jotka käsittelevät
koulun arvoja, työtapoja, toimintakulttuuria sekä aihekokonaisuuksia ja
laaja-alaista oppimista. Oppiaineista tarkastelussa ovat äidinkieli, uskonto, elämänkatsomustieto,
historia, yhteiskuntaoppi sekä ympäristö- ja luonnontieto kustakin
opetussuunnitelmasta riippuen.
Tutkimukseni teoria rakentuu peruskoulun historian selvittämiselle ja aktiivisen
kansalaisuuden teemalle. Isänmaallisuuskasvatus oli vahva osa kouluja sotien välisenä
aikana mutta sotien jälkeen asian oli muututtava. Peruskoulussa kansalaistaito
oli yksi oppiaine 1990-luvulle, kunnes se vuonna 1994 yhdistettiin ympäristö- ja
luonnontietoon. Vuonna 2004 kansalaistaito poistui kokonaan, kunnes vuoden
2014 opetussuunnitelmassa yhteiskuntaoppi tulee oppiaineeksi myös alakouluun.
Kuitenkin aihekokonaisuudet vuosien 1994 ja 2004 pitivät sisällään kansalaistaidon
oppiaineen sisältöjä. Aktiivisen kansalaisen ihanteessa taas korostuu osallistuminen
yhteiskunnan toimintaan, kriittinen keskustelu, uudet kansalaistoiminnan
ympäristöt sekä tietojen merkitys.
Tutkimus on laadullinen tutkimus ja sen analyysi toteutetaan deduktiivisena sisällönanalyysinä.
Analyysin luokittelu perustuu neljään kirjallisuudessa ja aiemmassa
tutkimuksessa korostuneeseen teemaan, jotka ovat osallisuus, rakentava kriittisyys,
tieto- ja viestintätekniikka sekä yhteiskunnalliset tiedot. Tutkimuksen aineisto on
luokiteltu jäsennellysti eli huomioitu vain luokitteluun sopivat analyysiyksiköt.
Tutkimuksen tulosten perusteella aktiivisen kansalaisuuden teemat saavat jokaisessa
opetussuunnitelmassa entistä enemmän huomioita. Osallisuuden merkittävimmäksi
keinoksi tulee vuorovaikutus, johon yhdistyy rakentava kriittisyys eli
omien mielipiteiden ilmaiseminen ja samalla muiden kuuntelu. Tieto- ja viestintätekniikkaa
on osattava käyttää mutta sitä on myös ymmärrettävä ja hyödynnettävä
kestävän tulevaisuuden näkökulmasta. Yhteiskunnalliset tiedot korostuvat yhteiskuntaopin
tullessa alakoulun oppiaineeksi. Koulu pyrkii siis opetussuunnitelmien
kautta vastaamaan aktiivisen kansalaisen ihanteisiin.
|
|---|