| Yhteenveto: | Viime vuosina tieteenfilosofiassa on käyty laajaa keskustelua siitä, miten tieteen integriteetin ja objektiivisuuden toteutuminen voidaan varmistaa sellaisilla tutkimusaloilla, joiden odotetaan tuottavan yhteiskunnallisesti vaikuttavia
tuloksia. Keskeiseksi kysymykseksi on muodostunut, millainen rooli erilaisilla arvoilla, erityisesti sosiaalisilla,
eettisillä ja muilla ei-kognitiivisilla arvoilla, saa olla tieteellisessä päättelyssä ilman, että ne vinouttavat tai politisoivat
tutkimustuloksia.
Tämän tutkielman tavoitteena on saada aikaan tarkempi käsitys yhteiskunnallisesti relevanttien tutkimusalojen
objektiivisuuden ehdoista ja erilaisten arvojen hyväksyttävästä ja ei-hyväksyttävästä roolista osana tieteellistä
tiedontuotantoa. Aihetta tarkastellaan tieteenfilosofi Heather Douglasin teorian näkökulmasta. Tutkielmassa
esitellään Douglasin esittämää kritiikkiä tieteen arvovapauden ideaalia kohtaan ja hänen sen tilalle kehittämäänsä
vaihtoehtoista tieteen ideaalia. Teoriallaan Douglas pyrkii uudistamaan tieteen integriteetin ja objektiivisuuden
arvioimisen ehtoja yhteiskunnallisesti relevanttien tutkimusalojen kontekstissa.
Tutkielman aluksi esitellään arvovapauden ideaalin historiaa ja nousua erääksi tämän päivän vaikutusvaltaisimmista
tieteen ideaaleista. Sen jälkeen esitellään ideaalia kohtaan esitettyä tieteenfilosofista kritiikkiä keskittyen erityisesti
Douglasin esittämiin argumentteihin. Tämän jälkeen esitellään Douglasin normatiivinen tieteen ideaali ja siihen sisältyvä vaihtoehtoinen teoria arvojen hyväksyttävästä roolista tieteessä. Lopuksi esitellään Douglasin pluralistinen
objektiivisuuden määritelmä, jonka tarkoituksena on osoittaa, että objektiivisuudella on useita eri merkityksiä eikä
arvovapauden ideaali muodosta välttämätöntä ehtoa objektiivisuuden saavuttamiselle. Työ tuo esiin, että Douglasin
pluralistinen objektiivisuuden määritelmä tarjoaa kattavan ja käytännönläheisen viitekehyksen yhteiskunnallisesti
relevanttien tutkimusalojen objektiivisuuden arviointiin. Kysymys arvojen hyväksyttävästä roolista tieteellisessä
päättelyssä jää kuitenkin avoimeksi. Absoluuttista määritelmää arvojen hyväksyttävän ja ei-hyväksyttävän roolin
erottelemiseksi voi olla mahdotonta kehittää tieteellisen tutkimuksen kontekstuaalisen luonteen vuoksi. Sen sijaan
erilaisten tilannekohtaisten strategioiden kehittäminen arvojen hyväksyttävän roolin määrittelemiseksi tarjoaa lupaavan jatkotutkimuskohteen.
|
|---|