”Tähä aikaa aamusta se on kyl yllättävän paljo notkeempi ku kumpikaa meistä” liikkeitä ja apujenkäyttöä kuvaileva vuorovaikutus kouluratsastusvalmennuksissa

Tässä kandidaatintutkielmassa tutkitaan kouluratsastusvalmennuksissa esiintyvää vuorovaikutusta valmentajien sekä valmennettavien näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa ne vuorovaikutuksen resurssit, joilla valmentajat ja ratsastajat kuvailevat toimintaansa kouluratsastuksen ja valmennuk...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Ruokonen, Jenna
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Kieli- ja viestintätieteiden laitos, Department of Language and Communication Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Bachelor's thesis
Language:fin
Published: 2023
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/89283
Description
Summary:Tässä kandidaatintutkielmassa tutkitaan kouluratsastusvalmennuksissa esiintyvää vuorovaikutusta valmentajien sekä valmennettavien näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa ne vuorovaikutuksen resurssit, joilla valmentajat ja ratsastajat kuvailevat toimintaansa kouluratsastuksen ja valmennuksen kontekstissa. Tutkimuskysymys on seuraava: ”Minkälaisilla vuorovaikutuksen keinoilla valmentajat ja valmennettavat kuvailevat kouluratsastukseen liittyviä liikkeitä ja apujenkäyttöä?” Kandidaatintutkielman tutkimusmenetelmänä käytettiin keskustelunanalyysiä. Menetelmälle tyypillisesti aineisto hankittiin havainnoimalla ja videokuvaamalla tutkimukseen osallistuvia ratsastajia ja valmentajia. Aineisto on kerätty tammikuussa 2023 ja jokaista tutkittavaa videoitiin roolissaan kerran. Aineiston kokonaiskesto on kolme tuntia, ja tutkimukseen osallistui kolme valmentajaa ja kahdeksan ratsastajaa ympäri Suomen. Videoidut valmennukset litteroitiin tutkittavilta osilta kirjalliseen muotoon. Tutkielman merkittävin teoreettinen viitekehys rakentuu aikaisemman keskustelunanalyyttisen tutkimuksen varaan sekä toisaalta keskustelunanalyysiin teoriana ja sen näkemyksiin vuorovaikutuksen rakenteellisuudesta ja järjestäytyneisyydestä. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset muodostuvat vuorovaikutuskeinojen kategorioiden ympärille. Tutkimustuloksissa määritellään viisi valmentajien käyttämää vuorovaikutuksellista kuvailun keinoa, joista kielellisiä ovat virheiden kautta kuvailu, vertailu ja prosodiset keinot, kun taas kehollisen vuorovaikutuksen keinoja ovat demonstrointi ja fyysinen kosketus. Ratsastajien käyttämistä kuvailun keinoista ei voitu tunnistaa kehollisia kategorioita, mutta kielellisiä kategorioita tunnistettiin kaksi, reflektointi ja tarkentavat kysymykset. Tutkimustulokset ovat suhteutettavissa tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä esiteltyihin tutkimuksiin. Merkittävä tutkimustulos myös osoitti, että hevosta ei voi rajata vuorovaikutustilanteen ulkopuolelle vaan sen läsnäolo ja rooli ilmenee kommunikaatiossa poikkeuksetta.