Musiikin kuuntelemisen rooli työstä palautumisen psykologisissa kokemuksissa ja prosesseissa

2020-luvulla tietotyö ja sen tuomat uudenlaiset vaatimukset ovat lisänneet työn kuormittavuutta erityisesti kognitiivisella ja emotionaalisella tasolla, mikä on näkynyt muun muassa mielenterveysongelmien ja sairauspoissaolojen lisääntymisenä. Lyhytaikaisesti elimistön stressireaktio auttaa selviytym...

Full description

Bibliographic Details
Main Author: Peuranen, Nelli-Sofia
Other Authors: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Department of Music, Art and Culture Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Format: Master's thesis
Language:fin
Published: 2023
Subjects:
Online Access: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/89055
_version_ 1826225779620446208
author Peuranen, Nelli-Sofia
author2 Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Humanities and Social Sciences Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos Department of Music, Art and Culture Studies Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä
author_facet Peuranen, Nelli-Sofia Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Humanities and Social Sciences Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos Department of Music, Art and Culture Studies Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä Peuranen, Nelli-Sofia Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Faculty of Humanities and Social Sciences Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos Department of Music, Art and Culture Studies Jyväskylän yliopisto University of Jyväskylä
author_sort Peuranen, Nelli-Sofia
datasource_str_mv jyx
description 2020-luvulla tietotyö ja sen tuomat uudenlaiset vaatimukset ovat lisänneet työn kuormittavuutta erityisesti kognitiivisella ja emotionaalisella tasolla, mikä on näkynyt muun muassa mielenterveysongelmien ja sairauspoissaolojen lisääntymisenä. Lyhytaikaisesti elimistön stressireaktio auttaa selviytymään vaatimuksia aiheuttavasta tilanteesta. Mikäli palautuminen työskentelyjaksojen välillä on kuitenkin riittämätöntä, ei keho ja mieli ehdi toipua sille aiheutuneesta kuormituksesta. Pitkäaikainen tai jatkuvasti toistuva stressi alkaa vaikuttamaan hyvinvointia heikentävästi kehon tasapainoon. Työolojen lisäksi tärkeä tekijä työkyvyn ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ylläpitämisessä onkin työstä palautuminen, jonka tukemiseen tulisi löytää yhä moninaisempia keinoja. Työstä palautumista voidaan tarkastella palautumisen puitteiden, seurausten ja palautumisprosessin kautta. 2000-luvun puolella tutkimuksessa on ollut pinnalla erityisesti prosessinäkökulma, jossa tarkastelukohteena ovat olleet psykologiset palautumiskokemukset. Yksi tuoreimmista lisäyksistä teoreettisella kentällä on niin kutsuttu DRAMMA-malli, joka esittää kuusi palautumiseen liittyvää ja sitä edistävää psykologista kokemusta: psykologinen irrottautuminen, rentoutuminen, omaehtoisuus, taidonhallinta, merkityksellisyys ja yhteenkuuluminen. Musiikki on älylaitteiden ja suoratoistopalveluiden yleistyttyä helposti saatavilla oleva resurssi, ja sen kuuntelulla on arjessa monenlaisia erityisesti tunteiden ja mielialan säätelyyn liittyviä funktioita. Sen hyvinvointia ja terveyttä tukevista vaikutuksista onkin olemassa jo runsaasti tutkimustuloksia muun muassa musiikkipsykologian ja musiikkiterapian kentällä. Musiikin kuuntelemisen roolista työstä palautumisen prosesseissa ei kuitenkaan löydy vielä tutkittua tietoa. Tutkielman tarkoituksena oli täydentää tätä tutkimusaukkoa luomalla uudenlaista teoriapohjaa teoreettisen synteesin keinoin. Synteesi tapahtui tarkastelemalla musiikin kuuntelun arkisia ja työhön liittyviä funktioita DRAMMA-mallin näkökulmasta. Tutkielman tulosten mukaan musiikin kuunteleminen voi edistää psykologista irrottautumista uppoutumisen ja muistojen sekä assosiaatioiden herättämisen kautta. Se voi olla väline epämiellyttävistä kokemuksista irti pääsemiseen harhauttamalla ajatuksia ja auttamalla purkamaan tunteita. Musiikin kuuntelemisen elvyttävä vaikutus voi edistää rentoutumisen kokemusta fysiologisen vireystilan ja mielialan hallinnan kautta. Musiikki voi edistää omaehtoisuuden kokemusta tarjoamalla mahdollisuuden henkilökohtaisen tilan luomiseen ja ympäristön, omien tunteiden ja vireyden hallintaan. Musiikillinen toiminta voi itsessään saada aikaan kokemuksen taidonhallinnasta, mutta useimmiten musiikin kuuntelu muun toiminnan ohessa voi edistää kyseisen kokemuksen syntymistä tekemällä aktiviteetista miellyttävämpää, tukemalla keskittymistä ja uppoutumista ja toimimalla inspiraation ja luovuuden välineenä. Musiikki voi edistää merkityksellisyyden kokemusta olemalla mukana identiteetin hallinnassa ja elämän merkittävissä tapahtumissa ja tarjoamalla mahdollisuuden kokea voimakkaita tunteita. Myös musiikki itsessään voidaan kokea elämään merkityksellisyyttä tuovana asiana. Yhteenkuuluvuuden kokemusta musiikin kuuntelu voi edistää olemalla seurana ja lohtuna, tarjoamalla samaistumispintaa ja mahdollista tietoa toisista ihmisistä ja luomalla puitteet vuorovaikutukselle ilmapiirin, keskustelunaiheiden, elämysten ja tapaamisen syiden kautta. Tutkielma toimii avauksena musiikin kuuntelun ja työstä palautumisen yhteiselle teoria- ja tutkimuspohjalle. Musiikin kuuntelemisen funktioiden roolia työhön liittyvissä palautumiskokemuksissa tuleekin jatkossa tutkia myös empiirisin menetelmin.
first_indexed 2023-09-13T20:25:13Z
format Pro gradu
free_online_boolean 1
fullrecord [{"key": "dc.contributor.advisor", "value": "Erkkil\u00e4, Jaakko", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "advisor", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.author", "value": "Peuranen, Nelli-Sofia", "language": "", "element": "contributor", "qualifier": "author", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.accessioned", "value": "2023-09-13T05:44:20Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "accessioned", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.available", "value": "2023-09-13T05:44:20Z", "language": null, "element": "date", "qualifier": "available", "schema": "dc"}, {"key": "dc.date.issued", "value": "2023", "language": "", "element": "date", "qualifier": "issued", "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.uri", "value": "https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/89055", "language": null, "element": "identifier", "qualifier": "uri", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.abstract", "value": "2020-luvulla tietoty\u00f6 ja sen tuomat uudenlaiset vaatimukset ovat lis\u00e4nneet ty\u00f6n kuormittavuutta erityisesti kognitiivisella ja emotionaalisella tasolla, mik\u00e4 on n\u00e4kynyt muun muassa mielenterveysongelmien ja sairauspoissaolojen lis\u00e4\u00e4ntymisen\u00e4. Lyhytaikaisesti elimist\u00f6n stressireaktio auttaa selviytym\u00e4\u00e4n vaatimuksia aiheuttavasta tilanteesta. Mik\u00e4li palautuminen ty\u00f6skentelyjaksojen v\u00e4lill\u00e4 on kuitenkin riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, ei keho ja mieli ehdi toipua sille aiheutuneesta kuormituksesta. Pitk\u00e4aikainen tai jatkuvasti toistuva stressi alkaa vaikuttamaan hyvinvointia heikent\u00e4v\u00e4sti kehon tasapainoon. Ty\u00f6olojen lis\u00e4ksi t\u00e4rke\u00e4 tekij\u00e4 ty\u00f6kyvyn ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4 onkin ty\u00f6st\u00e4 palautuminen, jonka tukemiseen tulisi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 yh\u00e4 moninaisempia keinoja. \n\nTy\u00f6st\u00e4 palautumista voidaan tarkastella palautumisen puitteiden, seurausten ja palautumisprosessin kautta. 2000-luvun puolella tutkimuksessa on ollut pinnalla erityisesti prosessin\u00e4k\u00f6kulma, jossa tarkastelukohteena ovat olleet psykologiset palautumiskokemukset. Yksi tuoreimmista lis\u00e4yksist\u00e4 teoreettisella kent\u00e4ll\u00e4 on niin kutsuttu DRAMMA-malli, joka esitt\u00e4\u00e4 kuusi palautumiseen liittyv\u00e4\u00e4 ja sit\u00e4 edist\u00e4v\u00e4\u00e4 psykologista kokemusta: psykologinen irrottautuminen, rentoutuminen, omaehtoisuus, taidonhallinta, merkityksellisyys ja yhteenkuuluminen. \n\nMusiikki on \u00e4lylaitteiden ja suoratoistopalveluiden yleistytty\u00e4 helposti saatavilla oleva resurssi, ja sen kuuntelulla on arjessa monenlaisia erityisesti tunteiden ja mielialan s\u00e4\u00e4telyyn liittyvi\u00e4 funktioita. Sen hyvinvointia ja terveytt\u00e4 tukevista vaikutuksista onkin olemassa jo runsaasti tutkimustuloksia muun muassa musiikkipsykologian ja musiikkiterapian kent\u00e4ll\u00e4. Musiikin kuuntelemisen roolista ty\u00f6st\u00e4 palautumisen prosesseissa ei kuitenkaan l\u00f6ydy viel\u00e4 tutkittua tietoa. Tutkielman tarkoituksena oli t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 tutkimusaukkoa luomalla uudenlaista teoriapohjaa teoreettisen synteesin keinoin. Synteesi tapahtui tarkastelemalla musiikin kuuntelun arkisia ja ty\u00f6h\u00f6n liittyvi\u00e4 funktioita DRAMMA-mallin n\u00e4k\u00f6kulmasta.\n\nTutkielman tulosten mukaan musiikin kuunteleminen voi edist\u00e4\u00e4 psykologista irrottautumista uppoutumisen ja muistojen sek\u00e4 assosiaatioiden her\u00e4tt\u00e4misen kautta. Se voi olla v\u00e4line ep\u00e4miellytt\u00e4vist\u00e4 kokemuksista irti p\u00e4\u00e4semiseen harhauttamalla ajatuksia ja auttamalla purkamaan tunteita. Musiikin kuuntelemisen elvytt\u00e4v\u00e4 vaikutus voi edist\u00e4\u00e4 rentoutumisen kokemusta fysiologisen vireystilan ja mielialan hallinnan kautta. Musiikki voi edist\u00e4\u00e4 omaehtoisuuden kokemusta tarjoamalla mahdollisuuden henkil\u00f6kohtaisen tilan luomiseen ja ymp\u00e4rist\u00f6n, omien tunteiden ja vireyden hallintaan. Musiikillinen toiminta voi itsess\u00e4\u00e4n saada aikaan kokemuksen taidonhallinnasta, mutta useimmiten musiikin kuuntelu muun toiminnan ohessa voi edist\u00e4\u00e4 kyseisen kokemuksen syntymist\u00e4 tekem\u00e4ll\u00e4 aktiviteetista miellytt\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4, tukemalla keskittymist\u00e4 ja uppoutumista ja toimimalla inspiraation ja luovuuden v\u00e4lineen\u00e4. Musiikki voi edist\u00e4\u00e4 merkityksellisyyden kokemusta olemalla mukana identiteetin hallinnassa ja el\u00e4m\u00e4n merkitt\u00e4viss\u00e4 tapahtumissa ja tarjoamalla mahdollisuuden kokea voimakkaita tunteita. My\u00f6s musiikki itsess\u00e4\u00e4n voidaan kokea el\u00e4m\u00e4\u00e4n merkityksellisyytt\u00e4 tuovana asiana. Yhteenkuuluvuuden kokemusta musiikin kuuntelu voi edist\u00e4\u00e4 olemalla seurana ja lohtuna, tarjoamalla samaistumispintaa ja mahdollista tietoa toisista ihmisist\u00e4 ja luomalla puitteet vuorovaikutukselle ilmapiirin, keskustelunaiheiden, el\u00e4mysten ja tapaamisen syiden kautta.\n\nTutkielma toimii avauksena musiikin kuuntelun ja ty\u00f6st\u00e4 palautumisen yhteiselle teoria- ja tutkimuspohjalle. Musiikin kuuntelemisen funktioiden roolia ty\u00f6h\u00f6n liittyviss\u00e4 palautumiskokemuksissa tuleekin jatkossa tutkia my\u00f6s empiirisin menetelmin.", "language": "fi", "element": "description", "qualifier": "abstract", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Submitted by Paivi Vuorio (paelvuor@jyu.fi) on 2023-09-13T05:44:20Z\nNo. of bitstreams: 0", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.description.provenance", "value": "Made available in DSpace on 2023-09-13T05:44:20Z (GMT). No. of bitstreams: 0\n Previous issue date: 2023", "language": "en", "element": "description", "qualifier": "provenance", "schema": "dc"}, {"key": "dc.format.extent", "value": "115", "language": "", "element": "format", "qualifier": "extent", "schema": "dc"}, {"key": "dc.language.iso", "value": "fin", "language": null, "element": "language", "qualifier": "iso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights", "value": "In Copyright", "language": null, "element": "rights", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "psykologiset palautumiskokemukset", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "musiikin kuunteleminen", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.other", "value": "DRAMMA-malli", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "other", "schema": "dc"}, {"key": "dc.title", "value": "Musiikin kuuntelemisen rooli ty\u00f6st\u00e4 palautumisen psykologisissa kokemuksissa ja prosesseissa", "language": "", "element": "title", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.type", "value": "master thesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": null, "schema": "dc"}, {"key": "dc.identifier.urn", "value": "URN:NBN:fi:jyu-202309135078", "language": "", "element": "identifier", "qualifier": "urn", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Master\u2019s thesis", "language": "en", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.ontasot", "value": "Pro gradu -tutkielma", "language": "fi", "element": "type", "qualifier": "ontasot", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.faculty", "value": "Faculty of Humanities and Social Sciences", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "faculty", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.department", "value": "Department of Music, Art and Culture Studies", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "department", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto", "language": "fi", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.contributor.organization", "value": "University of Jyv\u00e4skyl\u00e4", "language": "en", "element": "contributor", "qualifier": "organization", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Musiikkitiede", "language": "fi", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.discipline", "value": "Musicology", "language": "en", "element": "subject", "qualifier": "discipline", "schema": "dc"}, {"key": "yvv.contractresearch.funding", "value": "0", "language": "", "element": "contractresearch", "qualifier": "funding", "schema": "yvv"}, {"key": "dc.type.coar", "value": "http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc", "language": null, "element": "type", "qualifier": "coar", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.copyright", "value": "\u00a9 The Author(s)", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "copyright", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.accesslevel", "value": "openAccess", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "accesslevel", "schema": "dc"}, {"key": "dc.type.publication", "value": "masterThesis", "language": null, "element": "type", "qualifier": "publication", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.oppiainekoodi", "value": "3051", "language": "", "element": "subject", "qualifier": "oppiainekoodi", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "teoreettinen tutkimus", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "musiikki", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "palautuminen", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "ty\u00f6hyvinvointi", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.subject.yso", "value": "musiikkipsykologia", "language": null, "element": "subject", "qualifier": "yso", "schema": "dc"}, {"key": "dc.rights.url", "value": "https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/", "language": null, "element": "rights", "qualifier": "url", "schema": "dc"}]
id jyx.123456789_89055
language fin
last_indexed 2025-02-18T10:55:25Z
main_date 2023-01-01T00:00:00Z
main_date_str 2023
online_boolean 1
online_urls_str_mv {"url":"https:\/\/jyx.jyu.fi\/bitstreams\/d8cab003-6011-46e8-ace6-bb584b627b83\/download","text":"URN:NBN:fi:jyu-202309135078.pdf","source":"jyx","mediaType":"application\/pdf"}
publishDate 2023
record_format qdc
source_str_mv jyx
spellingShingle Peuranen, Nelli-Sofia Musiikin kuuntelemisen rooli työstä palautumisen psykologisissa kokemuksissa ja prosesseissa psykologiset palautumiskokemukset musiikin kuunteleminen DRAMMA-malli Musiikkitiede Musicology 3051 teoreettinen tutkimus musiikki palautuminen työhyvinvointi musiikkipsykologia
title Musiikin kuuntelemisen rooli työstä palautumisen psykologisissa kokemuksissa ja prosesseissa
title_full Musiikin kuuntelemisen rooli työstä palautumisen psykologisissa kokemuksissa ja prosesseissa
title_fullStr Musiikin kuuntelemisen rooli työstä palautumisen psykologisissa kokemuksissa ja prosesseissa Musiikin kuuntelemisen rooli työstä palautumisen psykologisissa kokemuksissa ja prosesseissa
title_full_unstemmed Musiikin kuuntelemisen rooli työstä palautumisen psykologisissa kokemuksissa ja prosesseissa Musiikin kuuntelemisen rooli työstä palautumisen psykologisissa kokemuksissa ja prosesseissa
title_short Musiikin kuuntelemisen rooli työstä palautumisen psykologisissa kokemuksissa ja prosesseissa
title_sort musiikin kuuntelemisen rooli työstä palautumisen psykologisissa kokemuksissa ja prosesseissa
title_txtP Musiikin kuuntelemisen rooli työstä palautumisen psykologisissa kokemuksissa ja prosesseissa
topic psykologiset palautumiskokemukset musiikin kuunteleminen DRAMMA-malli Musiikkitiede Musicology 3051 teoreettinen tutkimus musiikki palautuminen työhyvinvointi musiikkipsykologia
topic_facet 3051 DRAMMA-malli Musicology Musiikkitiede musiikin kuunteleminen musiikki musiikkipsykologia palautuminen psykologiset palautumiskokemukset teoreettinen tutkimus työhyvinvointi
url https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/89055 http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202309135078
work_keys_str_mv AT peuranennellisofia musiikinkuuntelemisenroolityöstäpalautumisenpsykologisissakokemuksissajaprose