| Yhteenveto: | Tämä tutkimus tarkastelee taitelija-kehittäjien verkkosivulla esiintyviä palvelukuvauksia kahdesta näkökulmasta. Ensinnäkin tavoitteena on selvittää, millaisin kielellisin keinoin yrityksille suunnatut palvelut tuotteistetaan taiteilija-kehittäjien verkkosivuilla. Toiseksi tavoitteena on tarkastella, millaisia diskursseja verkkosivujen palvelukuvauksissa ilmenee. Aihe on ajankohtainen, sillä taiteen ja luovuuden merkitys työelämässä on lisääntynyt osana työelämän muutoskulkuja ja taiteilija-kehittäjien ammattikunta on vasta muotoutumassa. Heidän tarjoamansa palvelut eivät ole yleisesti tunnettuja, vaan niitä on sanallistettava usein eri tavoin, mikä tekee aiheesta hyvin kiinnostavan kielentutkimuksen näkökulmasta.
Aineisto koostuu kuuden taiteilija-kehittäjäammattilaisen verkkosivujen osioista, joissa esitellään yrityksen toimintaideaa ja työelämälle suunnattuja palveluja. Tutkimus hyödyntää tuotteistamisen keinojen tarkastelussa sisällönanalyysiä ja diskurssien tarkastelussa diskurssianalyysiä.
Tutkimus osoittaa, että taiteilija-kehittäjien palvelut on tuotteistettu neljällä keinolla, joita ovat 1. asiakaskunnan valitseminen, 2. ongelman rakentaminen 3. palvelulupauksen antaminen sekä 4. palvelun määrittely. Palveluiden esittelemisessä käytetään puolestaan kolmea eri diskurssia: 1. talousdiskurssia 2. yhteisöllisyyden diskurssia sekä 3. hyvinvointidiskurssia. Tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että luovuuden ja vuorovaikutuksen tuotteistamisen keinot ja tuotteistamisaste vaihtelevat eri toimijoiden välillä, mutta kaikilta verkkosivuilta löytyi tunnistettavia, yhteisiä tuotteistamisen piirteitä. Taiteilija-kehittäjien käyttämät diskurssit puolestaan kytkeytyivät laajempiin yhteiskunnassa vireillä
oleviin työelämäkeskusteluihin, kuten työn rationalisointiin, sitouttamispuheeseen sekä uushenkiseen työhön. Yritysasiakkaiden houkutteleminen uuden palvelutuotteen pariin tapahtuu siis nykyisiä työelämäkeskustelujen juonteita hyödyntäen.
|
|---|