Summary: | Työhyvinvointi on aiheena aina ajankohtainen, sillä se koskettaa jokaista työssä käyvää ihmistä sekä jokaista työnantajaorganisaatiota ympäri maailman. Eritoten 2020-luvulla ihmisten hyvinvointia ja työmarkkinoita ovat koetelleet koronapandemia ja Ukrainan sota välillisvaikutuksineen. Työmarkkinat ovat muutoksen keskellä ja epävarmuus on ollut vahvasti läsnä. Tämä kaikki on heijastunut myös fyysisesti raskasta kausityötä tekevien henkilöiden työmarkkinoille. Tämän vuoksi päätinkin lähteä tutkimaan, kuinka työhyvinvoinnin koetaan rakentuvan ja millaisia merkityksiä sille annetaan kyseisessä kontekstissa. Tutkielman teoriapohja käsittelee työhyvinvoinnin käsitettä ja rakentumista yleisellä tasolla, mutta myös työhyvinvointia kausityön näkökulmasta. Tutkimus suoritettiin laadullisena tutkimuksena ja sen aineisto kerättiin hyödyntäen puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastattelut kerättiin asfaltointialan työntekijöiltä, jotka tekevät tutkimuksen aiheen mukaista fyysistä kausityötä. Saatu aineisto analysoitiin puolestaan sisällönanalyysillä teemoittelun keinoin.
Tutkimuksesta selvisi, että työhyvinvoinnin koetaan rakentuvan hyvin perinteisesti ja monitahoisesti. Työhyvinvoinnin koettiin sisältävän niin rakenteellisia, sosiaalisia kuin yksilöllisiäkin elementtejä ja koettiin, että siihen pystyy vaikuttamaan myös itse. Erityisesti työhyvinvoinnin sosiaalinen aspekti, sisältäen työyhteisön ja esimiestoiminnan, koettiin äärimmäisen tärkeäksi työhyvinvoinnin edistämisessä. Työhyvinvoinnin sisällön lisäksi myös sen merkitys koettiin hyvin monitahoisena. Se nähtiin muun muassa työssäjaksamisen ja -viihtymisen edistäjänä, mutta myös henkisen ja fyysisen työkyvyn ylläpitäjänä. Eritoten työskentelykauden edetessä ja voimavarojen huvetessa työhyvinvoinnin merkitys korostui. Mieleisen työn koettiin olevan myös erittäin merkityksellinen asia elämässä yleisesti ja sen koettiin vaikuttavan positiivisesti myös kokonaishyvinvointiin.
Tässä tutkielmassa ei ole hyödynnetty tekoälypohjaisia/-avusteisia työkaluja.
|