| Yhteenveto: | Tutkielmassani tarkastellaan digitaalisia oppimisympäristöjä jousisoitinten harjoittelussa. Aihe on ajankohtainen, sillä erilaisten oppimissovellusten ja -pelien käyttö musiikkikasvatuksessa on lisääntynyt viime vuosien aikana runsaasti. Tutkimusta teknologian käytöstä osana opetusta on tehty etenkin pianon ja bändisoittimien näkökulmasta, mutta jousisoittimien osalta aihe on melko tutkimaton. Tutkimuksessa selvitetään, millaisia digitaalisia oppimisympäristöjä jousisoittimille on olemassa, kuinka teknologiaa on niissä hyödynnetty, sekä millaisia hyötyjä niillä voidaan saavuttaa harjoittelumotivaation ja musiikillisen kehittymisen näkökulmasta.
Tutkimukseni on intensiivinen kuvaileva tapaustutkimus, jonka tavoitteena on selvittää syvällisesti tarkastelussa olevaa tapausta, eli tässä tapauksessa opetusteknologiaa jousisoitinten harjoittelussa. Valitsin tutkimukseen kuusi digitaalista oppimisympäristöä, jotka on kehitetty tai ne soveltuvat joko yhdelle tai useammalle jousisoittimelle. Arvioin sovelluksia ARCS-mallin sekä SAMR-mallin kautta purkaen tulokset sekä sanallisesti että pisteyttäen.
Tulokset osoittavat, että sovellusten monipuolisuus, ulkoasu sekä käytettävyys vaikuttavat motivaatioon käyttää sovelluksia. Harjoittelumotivaatiota lisääviä ominaisuuksia olivat etenkin sisäistä mielihyvää tuottavat ominaisuudet, kuten pelilliset ratkaisut ja säestystyökalut. Musiikillisen kehittymisen osalta säestystyökalut, opetusvideot, oman soiton äänitys ja videointi sekä puhtaudesta ja rytmisestä tarkkuudesta saatava palaute nousivat esille. Teknologia mahdollistaakin jousisoitinten harjoittelussa jo paljon, mutta opettajan rooli on sen käyttöönotossa ja hyödyntämisessä suuri. Parhaan hyödyn saamiseksi opetusteknologiaa onkin syytä hyödyntää opettajan asiantuntemuksen mukaan sopivissa konteksteissa yhteistyössä oppilaan kanssa.
|
|---|