| Summary: | Tuki- ja liikuntaelinsairauksia esiintyy kaikissa väestöryhmissä ja ne rajoittavat merkittävästi
ihmisen toimintakykyä vähentäen hyvinvointia ja osallistumista sekä näyttäytyen esimerkiksi
ennenaikaisena eläköitymisenä. Väestön ikärakenteen muutos ja tarttumattomien sairauksien
lisääntynyt ilmaantuvuus tulee tulevaisuudessa lisäämään tuki- ja liikuntaelinten sairauksien
sairaustaakkaa entisestään. Lisääntynyt kuntoutuspalvelujen tarve lisää osaltaan taas
terveydenhuollon henkilöstön ja taloudellisten resurssien tarvetta. Aiemman tutkimuksen
valossa etäkuntoutus parantaa kuntoutuksen saatavuutta ja saavutettavuutta sekä saattaa tarjota
ratkaisun terveydenhuollon kasvaviin kustannuksiin ja työvoiman tarpeisiin. Tämän
systemaattisen katsauksen tavoitteena on verrata etäkuntoutuksen (intervention) resurssien
käyttöä, kustannuksia ja kustannusvaikuttavuutta (outcomes) tavanomaiseen hoitoon
(comparator) kroonista tuki- ja liikuntaelinsairautta sairastavilla (participants). Tämä
artikkelimuotoinen pro gradu -tutkielma alkaa teoreettisen taustan osuudella ja jatkuu
systemaattisen kirjallisuuskatsauksen artikkelin käsikirjoituksena.
Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tietokantahaku toteutettiin MEDLINE (Ovid),
CINAHL, Eric, PsycINFO (Ebsco), PEDro ja NHS Economic Evaluation Database (NHS EED
-tietokannoista 17.12.2022. Mukaan otettujen tutkimusten laatu arvioitiin JBI Taloudellisten
arvioiden kriittisen arvioinnin tarkistuslistaa hyödyntäen. Aineistoanalyysi toteutettiin
narratiivisesti sekä JBI:n The Dominance Ranking Matrix (DRM) -työkalun avulla.
Tutkimukset olivat heterogeenisiä osallistujien, interventioiden, tulosmuuttujien sekä
menetelmien suhteen, minkä vuoksi meta-analyysiä ei voitu toteuttaa.
Mukaan otettiin kolme, vuosina 2013–2020 toteutettua, satunnaistettua kontrolloitua
tutkimusta, joissa osallistujien diagnooseina oli ylä- ja alaraajojen sekä selän ongelmat ja
lonkan/ polven nivelrikko. Etäkuntoutusinterventio saattoi olla sekamuotoinen tai kokonaan
etänä tapahtuva ja sen sisältö vaihteli pelkästä puhelinkontaktista erilaisten mobiili- ja websovellusten
käyttöön. Kliinistä vaikuttavuutta kuvasivat terveyteen, toimintakykyyn sekä
elämänlaatuun liittyvät tulosmuuttujat. Taloudelliset tulosmuuttujat sisälsivät sekä suoria että
epäsuoria kustannuksia. Lisäksi inkrementaalinen kustannusvaikuttavuussuhde (ICER)
laskettiin kaikissa tutkimuksissa. Kustannuksia tarkasteltiin kuntoutujien, ammattilaisten,
terveydenhuollon sekä yhteiskunnan näkökulmista. Etäkuntoutus todettiin saman hintaiseksi ja
yhtä vaikuttavaksi tavanomaiseen hoitoon verrattuna kahdessa tutkimuksessa ja
edullisemmaksi sekä vaikuttavammaksi yhdessä tutkimuksessa.
Etäkuntoutus on potentiaalinen vaihtoehto tavanomaisen kuntoutuksen rinnalle tai lisäksi, sillä
se ilmeisesti on vähintään yhtä tehokasta ja saman hintaista kroonista tuki- ja
liikuntaelinsairautta sairastavilla. Tutkimusten tuloksissa oli ristiriitaa ja niiden pieni määrä
sekä heterogeenisyys heikensi tulkittavuutta. Lisää metodologisesti laadukkaita ja
tarkoituksenmukaisia taloudellisia arviointeja tarvitaan etäkuntoutuksen
kustannusvaikuttavuuden arvioimiseksi.
Musculoskeletal disorders (MSDs) occur in all population groups, and significantly limits an
individual’s ability to function, decreasing well-being and participation. Change in the age
structure of the population and the incidence of non-communicable diseases increase the disease
burden of MSDs, which will demand more and more healthcare personnel and economic
resources in the future. Previous research confirms that telerehabilitation improves the
availability and accessibility of rehabilitation and may offer a solution to the growing costs of
healthcare and workforce needs. The aim of this systematic review is to compare resource use,
costs for all reasons and cost-effectiveness (outcomes) of a telerehabilitation (intervention) with
usual care (comparator) for individuals with chronic musculoskeletal disorders (participants).
This master's thesis begins with a broader background section after which continues as a
research article manuscript of systematic review.
The database search for this systematic literature review was carried out from 6 databases
(MEDLINE (Ovid), CINAHL, Eric, PsycINFO (Ebsco), PEDro, the NHS Economic Evaluation
Database) on December 17th, 2022. Screening and quality assessment of the studies were
accomplished by two researchers independently. The quality of the included studies was
assessed by using JBI Critical Appraisal of Economic Evaluations Checklist. Data analysis was
performed narratively and using the JBI Dominance Ranking Matrix (DRM). Studies were
heterogeneous in terms of participants, interventions, outcome variables, and methods,
therefore meta-analysis could not be performed.
Three randomized controlled trials, conducted between 2013–2020 were included in this
review. The participants were diagnosed with upper/ lower limb or back problems or hip/knee
osteoarthritis. The telerehabilitation intervention comprised blended or purely remote
physiotherapy, and its content varied from simple telephone contact to the use of various mobile
and web applications. Clinical effectiveness included health, functioning and health-related
quality of life outcomes and the economic outcomes costs (direct and indirect), resource use
and the incremental cost-effectiveness ratio (ICER). The costs were examined from the health
care, patients, careers, and societal perspective. Remote rehabilitation was found to be the same
price and equally effective compared to usual care in two studies and cheaper and more effective
in one study.
According to this review, telerehabilitation appears to be at least as effective as usual care while
maintaining a similar cost. However, due to the limited number of studies, inconsistencies in
their findings, and their heterogeneity, it is difficult to draw strong conclusions about superiority
of telerehabilitation in terms of cost-effectiveness for musculoskeletal disorders. More
methodologically high-quality and appropriate economic evaluations are needed.
|
|---|