| Summary: | Nyky-yhteiskunnassa älypuhelinten käyttö on levinnyt laajalle, mukaan lukien niitä monissa
käyttötarkoituksissa hyödyntävien urheilijoiden keskuuteen. Älypuhelinten käytön
mahdolliset negatiiviset vaikutukset urheilijoiden mielenterveyteen sekä suoritukseen
vaativat kuitenkin tutkimista. Täten, tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia urheilijoiden
omia näkemyksiä älypuhelinten käytöstä, kartoittaa ammatti- sekä harrastetason jalkapalloja
futsalpelaajien keskuudessa mahdollisesti ilmenevää älypuhelinriippuvuutta sekä muita
mahdollisia negatiivisia vaikutuksia, tarkastella älypuhelinten käyttöön harjoittelupäivinä
liittyviä kaavoja sekä tunnistaa keskeisiä syitä älypuhelimen käytön jatkamiselle
mahdollisten negatiivisten seurausten tiedostamisesta huolimatta korkean tason jalkapalloja
futsalpelaajien keskuudessa.
Tutkimuksessa sovellettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää toteuttamalla verkkokysely,
jonka avulla arvioitiin urheilijoiden havaintoja älypuhelimen käytöstä. Tutkimukseen
osallistui Suomen kolmella korkeimmalla tasolla kilpailevia jalkapalloilijoita sekä futsalin
korkeimmalla tasolla kilpailevia urheilijoita. Tutkimuksen otanta kattoi sekä mies- että
naispuolisia pelaajia.
Tutkimuksen tulokset viittaavat älypuhelinriippuvuuden sekä muiden älypuhelinten käytön
negatiivisten vaikutusten läsnäoloon jalkapallo- sekä futsalpelaajien keskuudessa
huolimatta heidän mahdollisesta ammattistatuksestaan tai tasosta, jolla he pelaavat. Tämän
lisäksi tutkimus osoittaa iän olevan merkityksellinen tekijä älypuhelimen käytön
lisääntymisessä, sillä jokaisen uuden ikävuoden myötä osallistujat raportoivat heidän
aikeensa käyttää puhelintaan lisääntyvän keskimäärin 0.55 kertaisesti päivässä. Muilla
tutkimuksessa huomioon otetuilla tekijöillä kuin vastaajan iällä ja omilla aikeilla ei löydetty
olevan huomattavaa merkitystä (β = 0.55, p < .001). Tutkimuksen tulokset korostavat
ikäerojen huomioimisen tärkeyttä suunniteltaessa älypuhelinten terveelliseen käyttöön
liittyviä väliintuloja urheilijoille, ja tutkimuksen löydökset tulisi ottaa huomioon kyseisten
väliintulojen kehittämisessä.
Smartphones have become widespread in contemporary society, including athletes who rely
on them for various purposes. However, the potential negative effects of smartphone use on
the mental well-being and performance of athletes require investigation. The aims of this
study were to investigate athletes' own perceptions of smartphone use, explore potential
differences in smartphone dependence and negative effects between professional and nonprofessional
football/futsal players, examine smartphone use patterns during training days,
and identify key predictors of continued smartphone use despite knowledge of potential
negative consequences among high-level football/futsal players.
A quantitative approach was employed using an online questionnaire to assess athletes'
perceptions of smartphone use in this study. The study included participants who were
athletes competing at the top three tiers of football in Finland, as well as participants from
the highest futsal league. The sample encompassed both male and female players.
The findings indicate that smartphone dependence and its negative effects are present among
football/futsal players, irrespective of their playing level or professional status. Furthermore,
the study showed that age was a significant predictor of smartphone usage. Specifically,
with each additional year of age, the participants reported an increase in their intention to
use their smartphones, on average, by 0.55 times per day, while controlling for other factors
(β = 0.55, p < .001). These results highlight the importance of accounting for age differences
when designing interventions aimed at promoting healthy phone use habits among athletes.
The implications of these findings for the development of interventions aimed at fostering
healthy phone use habits among athletes should be carefully considered.
|
|---|