| Summary: | Tämän pro gradu -tutkielman kirjallisessa osassa käsitellään ensin ICP-OES-laitteen toimintaperiaatetta ja siinä mahdollisesti ilmeneviä häiriöitä, kuten matriisi- ja spektraalihäiriöitä. Tämän jälkeen käsitellään häiriöiden havaitsemista, ennakointia ja niiden aiheuttaman virheen minimointia. Lisäksi käsitellään menetelmänkehittämistä ja validointia.
Kokeellisessa osassa tutkittiin biotuotetehtaan kahta näytetyyppiä, jotka olivat soodakattilan sähkösuodintuhka ja meesauunin sähkösuodintuhka. Molemmat näytteistä ovat näytetaustaltaan haastavia mitattavia ICP-OES-laitteella. Siksi eri analyyttien tulosten parantamiseksi pyrittiin löytämään uusia keinoja, jotka olisivat rutiinianalysoinnissa mahdollista suorittaa. Mitään yhtenäistä keinoa ei löytynyt, mutta analyyttikohtaisesti löytyi parannuskeinoja, kuten näytematriisin häiritsevyyden poistaminen laimentamalla tai analyytin sisäisen standardoinnin avulla tehty tuloksen laskennallinen korjaaminen.
Soodakattilan sähkösuodintuhkalle ja meesauunin sähkösuodintuhkalle määritettiin jokaiselle analyytille toteamis- ja määritysrajat. Tällä parannettiin tulosten luotettavuutta, sillä jatkossa ei ilmoiteta tuloksia, joita kyseisellä laitteella ei voida luotettavasti tuottaa kyseiselle näytteelle.
|
|---|