Uudelleenkirjoitettu Nausicaä Haasjoen teoksessa Nausikaa

Tarkastelen maisterintutkielmassani Pauliina Haasjoen runoteosta Nausikaa uudelleenkirjoittamisen näkökulmasta ja vertaan teosta sen yhteen hypotekstiin, Hayao Miyazakin Tuulen laakson Nausicaä -mangasarjaan. Tutkielmassa kiinnostukseni kohdistuu erityisesti siihen, miten Haasjoen runoista muotout...

Täydet tiedot

Bibliografiset tiedot
Päätekijä: Perttunen, Noora
Muut tekijät: Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, Faculty of Humanities and Social Sciences, Musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Department of Music, Art and Culture Studies, Jyväskylän yliopisto, University of Jyväskylä
Aineistotyyppi: Pro gradu
Kieli:fin
Julkaistu: 2023
Aiheet:
Linkit: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/88484
Kuvaus
Yhteenveto:Tarkastelen maisterintutkielmassani Pauliina Haasjoen runoteosta Nausikaa uudelleenkirjoittamisen näkökulmasta ja vertaan teosta sen yhteen hypotekstiin, Hayao Miyazakin Tuulen laakson Nausicaä -mangasarjaan. Tutkielmassa kiinnostukseni kohdistuu erityisesti siihen, miten Haasjoen runoista muotoutuu ikään kuin uusi Nausicaä. Tutkielmani teoriatausta koostuu ekokriittisestä, ekofeministisestä ja posthumanistisesta kirjallisuudentutkimuksesta. Hyödynnän tutkimuksessani myös postapokalyptisen kertomuksen teoriaa sekä Gérard Genetten termistöä ja teoriaa hypertekstuaalisuudesta. Tutkimusmetodini on lähiluku teoreettisen viitekehyksen kautta. Tutkielman tekemistä ohjaavat seuraavat tutkimuskysymykset: 1) Mitä hypertekstuaalisuuden muotoa Nausikaa edustaa? 2) Miten Haasjoen Nausikaa ja Miyazakin Nausicaä vertautuvat keskenään? Minua kiinnostaa erityisesti, miten Nausikaa eroaa suhteessa Miyazakin Nausicaä-hahmoon. Haasjoen Nausikaan hypertekstuaalisuuden muoto on transpositio eli vakava muunnos. Haasjoen teoksen edetessä runoista muotoutui “uusi” Nausikaa. Teoksen edetessä Nausikaa kasvoi omaksi hahmokseen. Haasjoen Nausikaa on vielä syvemmin osa luontoa kuin Miyazakin Nausicaä.